Digitestamentin teko on varautumista väistämättömään

0
Ihminen laittaa nettiin elämänsä aikana mitä moninaisimpia asioita.

Digitaaliset palvelut ovat tänä päivänä loputon ja eksyttävä viidakko. Some-kanavien, palveluntarjoajien ja muiden bittipalvelujen lisäksi on suuri joukko käyttäjätilejä, jotka vaativat kirjautumista, ja jotka säilyvät internetissä periaatteessa maailman tappiin asti.
Ihmisen elämä on kuitenkin rajallinen. Jokaisen on syytä pohtia, millainen maailma itsestä jää ”elämään” netissä, oman elämän päättymisen jälkeen. Niin sanottu digitaalinen elämä jatkuu, ellei sitä omilla toimillaan ota ajoissa huomioon.
Läheisten niskaan kaadettuna tuo työ, itse kunkin omien läheisten ja omaisten tietokonetaidoista ja kyvyistä riippuen, on työkenttänä jopa hallitsematon.
Moni palvelu pitäisi lopettaa. Mutta kymmenien, ehkä jopa satojen käyttäjätunnusten ja salasanojen etsiminen laatikoista ja kaapeista, erilaisilta papereilta ja lappusilta – niillä kirjautuminen kuolleen henkilön palveluihin, ja sen jälkeen asianmukaisten toimien tekeminen – on pitelemätön paikka melkein jokaiselle.

Digitaalisen jäämistön kohtalo

On siis tarpeen laatia digitaalinen testamentti, eräänlainen ohjekirja muita varten. Tässä kohtaa avuksi tuli Somero-opisto, joka järjesti luennon, Mikä ihmeen digi-testamentti?
”Luennolla ICT- ja yhdistystoiminnan asiantuntija Lauri Kivelä kertoo digi-testamentista, johon voit kirjata tietoa käyttämistäsi sähköposti-, some-, suoratoisto- yms. palveluista sekä ohjeita omaisille niiden sulkemiseen”, Somero-opisto tiedotti luennosta jokaiseen kotiin jaetussa opinto-oppaassa.
Maksuton luento järjestettiin yhteistyössä Salon SYTY ry:n kanssa. Vahinko vain, auditoriossa oli paikalla ainoastaan kymmenkunta kuulijaa. Se on liian vähän verrattuna siihen, kuinka moni pelkästään Somerolla käyttää nettipalveluja.
Lauri Kivelä muistutti, että jäämistöämme ovat myös digitaaliset valokuvat, teksti-, WhatsApp-, ynnä muut viestit sekä tietokoneelle tai pilvipalveluihin tallennetut sähköiset aineistot. Kuten esimerkiksi ääni- ja videotallenteet sekä tekstitiedostot, vaikkapa sukututkimukset.
– Joissakin palveluissa on sääntöjä, että käyttäjäprofiili poistetaan, kun sille ei enää kirjauduta riittävän pitkään aikaan. Säilytettävä aika voi vaihdella. Joissain tapauksissa käyttäjäprofiili/-tili säilyy ikuisesti, ellei sitä erikseen pyydetä poistamaan.
– Ihan ensimmäiseksi digijäämistöä hoitavan kannattaa huolehtia, ettei liian hätäisesti suljeta edesmenneen sähköpostitilejä tai puhelinliittymää. Houkutus voi olla suuri, jos vain ajattelee sulkevansa ’tuonkin puhelinliittymän pois kerryttämästä laskuja’. Sähköpostitilistä ja puhelinnumerosta tulee olemaan hyötyä suljettaessa sähköisiä palveluja.
Kaiken lisäksi palvelussa voi olla monivaiheinen tunnistus. Käyttäjätunnuksen ja salasanan lisäksi tarvitaan kertakäyttöinen numerosarja, joka lähetetään esimerkiksi tekstarina tai meilinä todentajasovellukseen, pankkitunnistautumisen tapaan.

Erilaisia käytäntöjä

Joissakin sosiaalisen median sovelluksissa käyttäjä voi varautua omaan kuolemaansa. Esimerkiksi Facebookissa voi itse päättää, suljetaanko oma tili kuoleman jälkeen, vai muuttuuko se niin sanotuksi muistosivuksi.
– Tällä tavoin Facebook-kaverisi eivät saa muistutuksia syntymäpäivästäsi enää kuolemasi jälkeen, eikä profiili ole altis koko ajan yleistyville identiteettivarkauksille. Niissä toisen ihmisen henkilöllisyyttä voidaan käyttää väärin, Kivelä opasti.
Facebookin yleisissä asetuksissa pystyy myös nimeämään itselleen perintöyhteyshenkilön, joka hallinnoi tiliä kuoleman jälkeen.
– Joissakin palveluissa, kuten Twitter, tilin voi poistaa ainoastaan vainajan lähiomainen, joka sukulaissuhteensa pystyy todistamaan. Lisäksi Twitterille tulee toimittaa kuolintodistus. Palveluun pitää lähettää sähköpostia tai kirje.
LinkedIn-palvelussa puolestaan kuka tahansa vainajan LinkedIn-kontakteista voi viestin lähettämällä pyytää profiilin poistamista. Ilmoittajan tulee kertoa kuolleen käyttäjän nimi, viimeisin työpaikka, ilmoittajan suhde vainajaan sekä vainajan LinkedIn-profiilin nettiosoite.

Luottokortin sulkeminen

Sosiaalisen median palveluiden lisäksi vainajalla on voinut olla käytössä lukemattomia palveluita, joihin kirjaudutaan netin kautta salasanoilla. Tällaisia ovat esimerkiksi television ja musiikin suoratoistopalvelut, ulkomaalaiset sijoituspalvelut taikka kodin valvontajärjestelmät, kuten vaikkapa lukitukset ja aurinkosähkön tai maalämmön hallintajärjestelmät.
– Osa palveluista lakkaa automaattisesti, kun palveluun liitetty luottokortti suljetaan. Kuten esimerkiksi television kuukausimaksullinen suoratoistopalvelu. Kun maksua ei ilmaannu, palvelu lakkaa nopeasti, Lauri Kivelä rauhoitteli kuulijoitaan.
Käytännöt erilaisista lakkautuksista saattavat olla kirjavia, ja ne vaihtelevat palveluntarjoajan mukaan.
– Moniin suomalaisiin palveluntarjoajiin, kuten DNA, Telia ja Elisa voi olla yhteydessä puhelimitse, ja pyytää lopettamaan vainajan käyttämä palvelu. Yritykset pystyvät varmistamaan väestörekisteristä, että asiakas on kuollut.

Tallettaa voi monia asioita

Lauri Kivelä jakoi paikalla olleille monistenipun, Digitaalisen Testamentin, joka suoraan käy asian hoitamiseen. Vastaavia valmiita testamenttipohjia löytää myös Google-haulla. Testamenttipohjia voi omien tarpeiden ja käyttämiensä palveluiden mukaisesti vielä laajentaa.
– Lomakkeelle voi kirjata muita tärkeitä tietoja. Näitä voivat olla esimerkiksi se, kenellä on pääsy asuntoon tai onko vainajalla hallussaan muiden avaimia, taikka missä säilytetään palvelujen ja ohjelmistojen käyttäjätunnuksia sekä salasanoja. Vaikka käyttöohjeet kesämökin vesipumppua varten.
– Testamentissa voi tarpeen olla myös tieto siitä, missä säilytän puhelimeni tai mahdollisen datayhteydellä varustetun tabletin PIN / IMEI -koodeja.
– Yhteystiedot mahdollisista työnantajista, taloyhtiön isännöitsijästä, luottamustehtävistä, pankkipalveluiden ja vakuutusten yhteyshenkilöstä, jäsenyydet ja lehtitilaukset, yritykset joista saa laskuja – ne kaikki voi sisällyttää omaan Digitaaliseen Testamenttiinsa.
Lomake on syytä laittaa paikkaan, josta ainakin joku läheinen/omainen osaa sitä etsiä.
– Pankkien tallelokerotkin ovat tulleet harvinaisemmiksi, ennen niitä oli. Kun esimerkiksi Danske Bankilla ei ole lainkaan konttoreita, ei sillä voi olla myöskään tallelokeroita, Kivelä havainnoitsi.