Eino Leino ( Armas Einar Leopold Lönnbohm , 1878–1926) on aikakausien vaihtumisesta ja tyylisuuntien muutoksista huolimatta aina ajankohtainen.
Suomalainen kansanrunous vaikutti häneen voimakkaasti. Jo lyseoaikanaan hän kirjoitti Kalevalasta inspiraationsa saaneen aineen nimeltä Satu suuresta tammesta.
Karelianismin aikaan Eino Leino keräsi kansanrunoja, satuja, sananlaskuja ja taikoja. Matka Karjalan laulumaille oli kuitenkin osittain pettymys. Suurinta tuossa matkassa oli kiehtovan Megrijärven Anjan tapaaminen.
1902 ilmestyneessä Kangastuksia-kokoelmassa aloitusrunona on Jumalan tammi, jossa Eino Leinon persoonallinen ote kalevalamittaan on jo selvästi nähtävissä.
Tämä omintakeinen kalevalamitan soveltaminen täydellistyi sittemmin Helkavirsissä (ensimmäinen sarja 1903, toinen sarja 1916.)
Filosofian tohtori Eija Komu esitelmöi Eino Leinon lyriikan perustasta otsikolla ”`Uskoin ennen ihmisihin…´ Eino Leino ja suomalainen kansanrunous” Someron kaupunginkirjastossa keskiviikkoiltana 14.9.
Lausuja Mirja Honkanen esittää Helkavirsiä, muun muassa Tumman, Ylermin ja Räikkö räähkän.
Musiikkinäytteinä kuullaan äskettäin edesmenneen Vesa-Matti Loirin väkevä tulkinta alkusoinnuttelua sisältävästä Löysäläisen laulusta ja Eija Komun esittämä Balladi Simo Hurtasta.
Tilaisuuden järjestää Someron kaupunginkirjasto, ja siihen on vapaa pääsy.