Lammijärven Metsäveikot lopetti tuoremehun puristustoiminnan Etappimajallaan.
– Talkooväki alkoi vanheta ja väsyä. Tekijöitä ei ollut tarjolla. Harmi, ettei jatkajia löytynyt, toteaa Jarkko Nyström Lammijärven Metsäveikoista.
Seuran kymmenisen vuotta käyttämä laitteisto palautui kaupungille. Tilakeskuksen päällikkö Markus Älli sanoo, että kaupungin omistamaa laitteistoa ja tuoremehuasematoimintaa tarjottiin Ecotekolalle.
– He eivät resurssipulan vuoksi pystyneet ottamaan toimintaa ja laitteistoa hoitaakseen, selvittää Älli.
Tuoremehupuristamoa ei ole tarjottu muille toimijoille. Se vaatii reilun kokoisen tilan.
Kyselykierros lähikuntiin osoitti, että nollassa ovat kunnalliset puristamot, ja vähissä seurojenkin hoitamat. Sammatissa maamiesseura pyörittää puristamoa ja yksityisiä löytyy Perniöstä ja Angelniemeltä.
– Olemme huomanneet, että Somerolta on oma puristamo loppunut. Meillä on viime päivinä ollut paljon somerolaisia, mutta meille tulee kyllä muutenkin laajalta alueelta asiakkaita, kertoo Paula Achrèn puutarhansa mehuasemalta Angelniemeltä.
Somerolaiset ovat löytäneet myös Mäntylinnan Mehustamon Perniön Ylönkylästä.
– Ja lisääkin mahtuu somerolaistenkin omenia, kutsuu mehumestari Jonas Jokilehto Mäntylinnaan.
Kotipuutarhoissa on vaihtelevasti omenia.
– Aluksi näytti, ettei tule paljon mitään, kun kuivuus pudotti kesälajikkeet peukalonkokoisina maahan. Mutta syys- ja talviomenoilla kävi paremmin, ja niistä olemme nyt mehua tehneet, kertoo Jonas Jokilehto.
– Aika kirjava vuosi on: toisilla on puut täynnä ja toisilla ei mitään. Mutta kiireitä silti mehustamolla riittää. Aika pitää varata etukäteen, muistuttaa Paula Achrèn.