Nyt vietetään Hävikkiviikkoa, jolloin toivotaan jokaisen pohtivan omaa suhdetta ruokaan ja ruokahävikkiin. Hävikkiviikolla Maa- ja kotitalousnaiset (MKN) muistuttaa, että ruokahävikkiä vähentämällä säästää selvää rahaa ja se on myös ilmastoteko.
Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun osalta kaikkein eniten kotitalouksissa. Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin yli 100 miljoonaa kiloa ruokaa. Ruokahävikin määrä on henkeä kohti peräti 20–25 kiloa vuodessa, ja sen rahallinen arvo on yli sata euroa. Nelihenkinen perhe heittää ruokaa roskiin useamman sadan euron edestä vuosittain.
– Ruoka päätyy roskiin koska ruokaa ostetaan liikaa, tai miettimättä mitä kotona jo on. Viikon ruokalista kannattaa suunnitella etukäteen, neuvoo Marita Suontausta, MKN Keskus ry:n kehityspäällikkö.
–Hävikkiviikko onkin hyvä heräte jokaiselle. Elintarvikkeiden päiväysmerkinnät on hyvä kerrata: parasta ennen -päiväys ei ole sama kuin viimeinen käyttöpäivä.
– Helppo tapa vähentää hävikkiä on käyttää jääkaapissa olevia ruoka-aineita luovasti. Munakkaat, pyttipannu, wokit ja keitot ovat hyviä ruokia silloin, kun jääkaapissa on paljon monenlaista pientä, joista yhdessä tulee uusi hyvä ateria. Kuivahtaneesta leivästä ja pullasta saa myös monia herkkuja.
Hävikkiresepti: Leipäpuuro
1 l vettä
300 g kuivuneita ruisleivän palasia
4 dl g puolukoita tai 2 dl puolukkasurvosta
1,5 dl sokeria tai maun mukaan
(ripaus suolaa)
Paloittele leipäviipaleet veteen ja liota niitä kuivuudesta riippuen 0,5–2 tuntia. Keitä ruisleivän palasia hiljalleen vedessä välillä sekoitellen kunnes ne pehmenevät. Lisää sokeroidut puolukat. Anna hetki kiehahtaa. Jos leivät eivät hajoa riittävästi tai haluat aivan tasaista puuroa, soseuta sauvasekoittimella. Lisää tarvittaessa sokeria ja tarkista suola.
Leivän määrä voi vaihdella riippuen leivän kuivuudesta. Lisää vettä, jos puuro tuntuu paksulta.
Lisää hävikkireseptejä MKN:n sivuilta.
Varsinais-Suomessa ollaan keskimääräistä innostuneempia hävikin vähentämisestä
Kuluttajaliitto selvitti ensi kertaa valtakunnallisesti kattavalla kuluttajakyselyllä kuluttajien arvoja, asenteita ja aikomuksia ruokahävikkiin liittyen. Pääosin vastaajien asenteet ruokahävikin vähentämistä kohtaan olivat myönteisiä ja ruokahävikin vähentäminen koettiin tärkeäksi.
Kyselytutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista on omasta mielestään onnistunut vähentämään oman taloutensa ruokahävikin määrää viimeisen vuoden aikana. Myös tulevaisuudessa suurin osa aikoo pitää ruokahävikin minimissä.
Kyselyn tuloksista löytyi jonkin verran eroja maakunnittain tarkasteltuna. Esimerkiksi hävikin vähentämiseen aiotaan tulevaisuudessa keskittyä vahvimmin Etelä-Savossa, Satakunnassa, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa sekä Kymenlaaksossa. Sen sijaan kuluttajat Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Etelä-Karjalassa eivät kyselyn mukaan olleet yhtä kiinnostuneita panostamaan hävikin vähentämiseen tulevaisuudessa.
Kahvia heitetään hukkaan erityisesti Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Suurin määrä hedelmiä joutuu hävikkiin Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä, vihanneksia ja juureksia Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Leipähävikki sen sijaan on tulosten mukaan suurta Etelä-Savossa ja Kanta-Hämeessä sekä Pirkanmaalla.
– Hienoa, että meillä Varsinais-Suomessa asenteet ovat kohdillaan mitä tulee hävikin vähentämiseen. Me haluamme olla myös Kuluttajaliiton alueellisena kuluttajayhdistyksenä vaikuttamassa, että kotitalouksien hävikki vähenee. Nyt jos koskaan on aika minimoida turha ruoan hukkaaminen, sanoo puheenjohtaja Pirjo Hovi-Hairisto Varsinais-Suomen Kuluttajat ry:stä. Varsinais-Suomen Kuluttajat on Kuluttajaliiton Varsinais-Suomen alueella toimiva kuluttajayhdistys.
Nuoret aikuiset tuottavat eniten hävikkiä
Kyselytulosten mukaan ikä ja talouden koko vaikuttavat kuluttajien hävikin määrään. Ruokahävikki näyttää olevan erityinen haaste nuorille aikuisille (18–30-vuotiaat). Nuoret aikuiset hukkaavat selvästi useammin syömäkelpoista ruokaa kuin muut ikäryhmät. Nuoret aikuiset myös kokevat vähemmän onnistumista hävikin hallinnassa. Toisaalta he eivät ole myöskään niin innokkaita hävikin vähentämisessä nyt tai tulevaisuudessa kuin heitä vanhemmat ikäpolvet. Sen sijaan vastaajista vanhemmilla ikäluokilla, yli 50-vuotiailla, hävikki on pienempää. Myös aie vähentää hävikkiä näyttää kasvavan vastaajien iän myötä.
– On tärkeää, että kuluttajien hävikkiä koskevaa tutkimusta tehdään jatkossakin kattavin kyselyin ja mittauksin. Näin saamme luotettavaa tietoa kuluttajien hävikin tilanteesta ja siitä, mihin erityisesti tulee keskittyä”, toteaa Hävikkifoorumi-hankkeen koordinaattori Jenni Vainioranta Kuluttajaliitosta.
Vastuullisuus ruokavalinnoissa ei pääty hävikkiin
Tulosten mukaan kuluttajat ymmärtävät oman ruokavalion vastuullisuuden laajemmin kuin pelkkänä hävikin vähentämisenä. Suuri enemmistö vastaajista (77 %) kokee, että myös muiden asioiden tekeminen oman ruokavalion ympäristökuorman pienentämiseksi on tärkeää. Näitä ovat esimerkiksi kotimaisen järvikalan suosiminen, kasvispainotteisesti syöminen sekä satokauden kasvisten suosiminen.
Kuluttajakyselyn toteutti Kuluttajaliiton ja Hävikkifoorumi-hankkeen toimeksiannosta Kantar Public (n = 2176). Vastausaika oli 6.–19.5.
Maakuntien osalta otokset ovat keskenään vertailukelpoisia, mutta verrattain pieniä, joten maakuntakohtaiset tulokset ovat suuntaa antavia, eikä niistä voida tehdä yleistäviä johtopäätöksiä. Esimerkiksi Varsinais-Suomen maakuntaa koskevat erot eivät välttämättä ole tilastollisesti merkitseviä johtuen maakunnan vastaajamäärästä (n = 109).