Totta on, että suurin osa apua tarvitsevista eläimistä on kissoja ja suurimman osan kissoista pyydystämme itse. Eniten otamme talteen niin sanottuja populaatiokissoja, jotka ovat saaneet lisääntyä vapaasti. Emme siis ota kissoja talteen perusteettomasti. Meillä on aina joko kissojen omistajan tai kiinteistön omistajan lupa loukutuksiin tai valvontaeläinlääkärin pyyntö. Meille tulee myös jonkun verran kodinvaihtajakissoja, esimerkiksi omistajan sairastumisen, elämäntilanteen muuttumisen tai menehtymisen johdosta. Silloin kissa otetaan yhdistyksen hoiviin joko omistajan, omaisten, valvontaeläinlääkärin tai poliisin pyynnöstä.
Suurin osa luonnon armoilta talteenotetuista kissoista on nuoria ja yleensä kohtalaisen hyväkuntoisia.
Ilman asianmukaista hoitoa ja mahdollisuutta päästä lämpimään tilaan, kissa ei selviä kovin montaa talvea. Koskaan ei ole tullut vastaan vanhaa populaatiokissaa. Kissoilla on yleensä sisä- ja ulkoloisia, jotka hoidetaan toki pois. Joskus kissat kärsivät rokottamattomina kissa-flunssasta, mikä saadaan kuitenkin kuriin hyvällä hoidolla ja lääkkein.
Kiinniotettujen kissojen määrä on ollut melkoinen. Se on meidän mielestämme valitettavaa. Joskus huonokuntoisia kissoja joudutaan lopettamaan. Eläinlääkäri arvioi aina eutanasian tarpeellisuuden. Emme siis yritä joka ainoaa kituvaa kissaa pelastaa, niin kuin tekstissä annetaan ymmärtää. Kissoja lopetetaan silloin tällöin eläinsuojelullisista syistä. Huonokuntoinen kissa viedään viipymättä eläinlääkärille ja hän eläinlääketieteen asiantuntijana tekee päätöksen. Luotamme täysin hänen ammattitaitoonsa ja etiikkaansa.
Aloitimme toimintamme viime vuoden huhtikuussa ja pelkästään viime vuoden eläinlääkäri- ja lääkintäkulut olivat 14762 euroa (ajalla 29.4.–31.11.2021). Suurin osa siitä on mennyt kissojen leikkauksiin ja rokotuksiin. Lääkkeistä matolääkkeitä, ulkoloislääkkeitä, antibiootteja, kipulääkettä ja silmätippoja kuluu eniten. Kissa hoidetaan siis kuntoon, leikkautetaan, rokotetaan ja sirutetaan ennen uuteen kotiin lähtöä.
Yhdistyksen kissoille on tähän mennessä löytynyt hyvin uusia ja vastuuntuntoisia koteja. Meidän luovutuskriteerimme eivät ole kovat.
Uuden omistajan pitää sitoutua kissan hyvään hoitoon, huolehtia sen terveydestä, turvallisuudesta ja tarjota sille mahdollisuudet lajityypilliseen toimintaan. Viime vuonna uusiin koteihin meni 65 kissaa ja yksi koira. Tänä vuonna on varmasti mennyt enemmän, emme ole ehtineet tehdä välitilinpäätöstä.
Yhdistyksen toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön ja ystävällisten ihmisten lahjoituksiin.
Vaikka kyseessä on tärkeä palvelu niin eläimille kuin ihmisille, yhteiskunta ei tue sitä kovinkaan avokätisesti, vaan työ perustuu hyväntekeväisyyteen.
Saimme toki Someron kaupungilta yhdistystukea 1500 euroa tänä vuonna. Se riittää muutamaan eläinlääkärikäyntiin. Toki se, kuten kaikki lahjoitukset ovat tärkeitä toiminnallemme. Joudumme kuitenkin pakostakin pyytämään kissanruoka- ja tarvikelahjoituksia.
Pitkään toimineilla eläinsuojeluyhdistyksillä on omaisuutta ja säännöllisiä tuloja, esimerkiksi vuokratuloja omistamistaan kiinteistöistä ja asunnoista. Nämä yhdistykset ovat saaneet suuria lahjoituksia ja testamenttivaroja.
Someron Eläinapuyhdistys on verrattain nuori ja tällaisia tulonlähteitä ei ole nyt ja tuskin tulevaisuudessakaan, koska toimimme paikallisesti pienessä maalaiskaupungissa. Silti näillä vanhoilla, isoilla yhdistyksillä on yleensä jatkuva rahankeräyslupa, jotta saavat varoja eläinten hoitoon. Someron Eläinapuyhdistyksellä on ollut yksi pienkeräys viime vuoden kesällä. Se kesti kolme kuukautta. Sen jälkeen emme ole rahaa pyytäneet.
Tänä kesänä meillä on ollut iso määrä kissanpentuja, jotka syövät todella paljon penturuokaa. Lisäksi saimme hoitoomme 19 orpoa siilin poikasta, jotka ovat melkoisia ahmatteja. Olemme siksi toistuvasti joutuneet pyytämään kissanruokalahjoituksia. Olemme pahoillamme, jos tämä on tuntunut kerjäämiseltä ja joku on pahoittanut siitä mielensä. Olemme kuitenkin saaneet paljon näitä ruokalahjoituksia, joista olemme todella kiitollisia. Kyllä tulemme tarvitsemaan eläinten ystävien apua ja tukea jatkossakin.
Kaikki nämä asiat olisi selvinnyt ihan meiltä kysymällä. Kerromme mielellämme toiminnastamme ja usein myös sosiaalisen median julkaisuissa pyrimme kertomaan yhdistyksen toimintatavoista. Nyt valitettavasti nimimerkki Jotain rajaa kirjoitti vain omia ja vääriä olettamuksiaan ja herää kysymys, oliko tarkoitus mustamaalata yhdistystä vai pahoittaa yhdistyksessä toimivien ihmisten mieli. Molemmissa hän saattoi onnistua.
Teemme tätä eläinsuojelutyötä harrastuksena, ilman minkäänlaista korvausta tehdystä työstä. Eläimet hoidetaan aina eläimen etu edellä. Tällainen kirjoittelu omassa paikallislehdessä tuntuu kohtuuttomalta.
Toivoisimme toki, että ihmiset pystyisivät itse huolehtimaan omista lemmikeistään niin, että meidän vapaaehtoistyötä ei tarvittaisi ollenkaan. Vapaasti ulkoilevat kissat on syytä leikkauttaa.
Janna Tyni,
Tarja Mannervuori,
Pekka Mannervuori, Noora Tunnela,
Katja Raevirta
Someron Eläinapuyhdistys ry