Juuri nyt olen aika väsynyt, kun tämä viikonloppu on mennyt siihen, että olen kirjoittanut esseen yliopistokurssille, jota tällä hetkellä suoritan. Kurssi käsittelee ystävällisyyden ja hyvinvoinnin tunteen välistä yhteyttä. Olen käyttänyt esseen kirjoittamiseen sekä aiheeseen liittyvää tutkimusta että omia kokemuksiani hyvinvoinnin saralla. Oli kuitenkin kiinnostava huomata, miten englantilaisella sanalla kindness ei ole suoraa käännöstä suomen kielelle.
Sanakirja antaa käännöksen ystävällisyys, mutta minun korviin tämä sana ei tarkoita ihan samaa asiaa. Ehkä hyväntahtoisuus on vähän parempi, tai kiltteys. Mutta ihan sopivaa käännöstä ei kuitenkaan näytä olevan.
Edes englanninkielellä ei ole ihan helppoa määrittää mitä kindness on. Jotkut sanovat, että se on yksinkertaisesti ”tehdä jotain toisten hyväksi”. Toiset taas sanovat, että se asettaa jonkun toisen tarpeet omien tarpeidensa edelle. Oma näkemykseni on, että itse teko ei ole niin merkittävä kuin aitous jolla se tehdään.
Onko iso ja kallis lahja yhtä merkittävä kuin pieni ele, joka on tehty rakkaudella? Itse en usko siihen. Sain tällä viikolla kirjanmerkin kollegalta. Tällä pienellä teolla oli suuri vaikutus minuun. Vaikutus syntyi kollegan aidosta tahdosta tehdä minut onnelliseksi, ja siinä hän onnistui.
Esseen kirjoittamisessa tuli selväksi, että jopa hienot akateemiset professorit eivät ole samaa mieltä siitä, mitä kiltteys, ystävällisyys tai hyväntahtoisuus edes oikeasti on. Mutta erimielisyyksistä huolimatta kaikki ovat samaa mieltä, että kun näitä asioita on olemassa ihmisen elämässä, sitten hyvinvointi myös paranee. Tämä pätee niin silloin kun ihminen on tekijä kuin silloin kun hän on ystävällisyyden vastaanottaja.
Kun itse työskentelen nykyisin hyvinvoinnin parissa päivittäin, lisäisin myös sen, että on tärkeää myös muistaa olla kiltti tai ystävällinen itselleen. Kukaan ei voi pitää huolta muiden tarpeista, jos ei muista huolehtia itsestään.
Mutta oli miten oli, ”kindnessia” ei voi olla tässä maailmassa tarpeeksi. Olen vakaasti siinä uskossa, että jos muistamme olla ystävällisiä sekä itsellemme että muille ihmisille, niin silloin maailma on onnellisempi ja parempi paikka.
Jody Merelle
terapeutti