Yli 10 vuotta on kulunut ensimmäisistä lehtikirjoituksista. Nyt vihdoin Someron ensimmäiset tuulivoimalat ovat nousemassa ylös Palman kalliolle. Ilmattaren johtaja Mikko Toivasen mukaan turbiinien asentaminen alkaa ensi vuonna.
Ilmatar Oy:n Projektipäällikkö Tuomas Lapp tietää lisää. Ensi kesän aikana voimalatoimittajan tekniikka alkaa kohota kohti taivaita. Maanpinnasta vajaan 180 metrin pyyhkäisykorkeuteen asti.
– Infratöiden on tarkoitus lähteä käyntiin nyt ihan lähiviikkoina. Niihin kuuluu teiden parantamista, kaapeloinnit sekä itse voimaloiden nostokentät ja perustukset, jotka on tarkoitus valaa talven aikana, Lapp selvittää.
Infran pitää olla valmista ensi kesään mennessä, jolloin alkaa myllyjen pystytys. Voimaloiden lavat ovat pisimmät osat, mittaa niillä on noin 75 metriä. Palmaan jo aiemmassa vaiheessa rakennettuja teitä vielä levennetään ja oikaistaan, jotta kuljetukset pystytyspaikoille ovat mahdollisia.
Tehoa ja mittoja löytyy
Myllyjen teho on tiedossa. Tanskalainen Vestas Wind Systems A/S toimittaa Somerolle voimalat, joista jokaisen teho on 4,3 megawattia (MW). Yhteensä neljän tuulivoimalan teho on siis 17,2 MW.
Voimaloiden muut tärkeimmät osat ovat lavat ja tornit. Tornien korkeudeksi tulee 105 metriä, joiden päälle tulee siis vielä lapojen vaatima mitta.
– Voimaloiden kaupallinen käyttöönotto on ensi vuoden loppuun mennessä. Sähköntuotanto ylös verkkoon alkaa niin pian kuin mahdollista, sitä mukaa kuin voimalat ovat pystyssä, käyttöönotettuina ja kytkettyinä verkkoon Tuomas Lapp jatkaa.
Nykyisin tuulivoimaloiden rakentaminen on kannattavaa, eikä yhteiskunnan tukia tarvita lainkaan. Viime aikoina energian saatavuuden merkitys onkin ymmärretty sodan takia yhä laajemmin. Kyseessä on omavarainen energiamuoto.
Mukaan somerolaisia tekijöitä
Somerolaisia urakoitsijoita tullaan käyttämään infran rakentamisessa niin paljon kuin mahdollista. Pääurakoitsijana on Keski-Suomen Betonirakenne Oy, joka valitsee aliurakoitsijat, paikallisuus edellä.
Hankkeen mittaluokka on joitakin kymmeniä miljoonia euroja. Lapp on tyytyväinen töiden alkamisesta, sillä valituksiakin oli matkan varrella.
– Projekti on ollut pitkä ja kauan käynnissä. Kaikki työt eivät onneksi kestä ihan yhtä kauan. Aikamoinen työvoitto on, että tämä investointiin saadaan. Ehkä noin 5–8 vuotta on hankkeen normi kehitysaika.
– Itse en ole Ilmattarella ollut niin pitkään töissä, että koko historian tuntisin. Rakennustiimillemme ne tuodaan, kun kaikki muu on valmista, Lapp päättää.