Sairaalatien rivitalossa asuvat Margit Heinonen ja Matti Linja sanovat, etteivät ihmiset enää kyläile toistensa luona.
– Eivät kyläilleet kyllä ennen koronaakaan, tuumaa Heinonen.
Linjalla käy pari ystävää vieraisilla melko säännöllisesti: koulukaveri Seppo Veijalainen kansalaiskouluajoilta ja kaveri Taavi Virtanen.
Matti Linja on tyytyväinen, että Pihlajakylä-hanke on tuonut toimintaa asukkaiden kesken. Hän käy harva se päivä yhteisissä tiloissa, joka sijaitsee aivan liki hänen asuntoaan.
– Ihan hyvä, että yhteisissä tiloissa on toimintaa lähes joka päivälle. Jos en kävisi siellä, eikä kavereita tulisi kylään, niin tyhjää olisi. Kyllä siinä äkkiä masentuisi, pohtii Linja.
– Siellä näkee muita ihmisiä ja saa höpöttää. Muuten sitä kuluttaisi aikaa neljän seinän sisällä omassa asunnossaan, tuumii Margit Heinonen.
– Ylen rauhallistahan täällä on. Kotipalvelun näkee menevän asunnosta toiseen ja takseja käy pihalla hakemassa vanhuksia, kertoo Heinonen Sairaalatien menosta.
Matti Linja mainostaa uuden ulkokatoksen, jossa on grillikin, kunniaksi pidettäviä juhlia. Ne ovat perjantaina 7.10. Sairaalatien yhteistilan pihalla. Tapahtuma pidetään yhdessä Katajakodin ja Mäntykodin asukkaiden kanssa.
Saa asua kotona, hyvinvointi lisääntyy
Ympäristöministeriön avustaman Someron kaupungin Sairaalatien yhteisöllisen ja välimuotoisen asumispalvelun kehittämiseen kohdentuvasta Pihlajakylä-hankkeesta (2021–2022) on kertynyt hyvää kokemusta.
– Hanke on tuottanut jo tähän mennessä tietoa siitä, miten yhteisöllistä asumista kehittämällä ja virikkeellistä toimintaa järjestämällä voidaan kustannustehokkaasti lisätä ikäihmisten itsenäistä toimintakykyä, hyvinvointia sekä edistää terveyttä. Toisaalta saa asua omassa kotona, ja samalla pitkitetään tehostettuun palveluasumiseen siirtymistä, kertoo projektin vetäjä Tommi Palomäki.
Hankkeen on todettu tuoneen konkreettisesti esille välimuotoisen asumisen palveluiden akuutin kehittämistarpeen, sillä Somerolla palvelurakenne on raskas. Kotona hoidetaan entistä huonokuntoisempia ikääntyneitä. Siirto tehostettuun palveluasumiseen tapahtuu usein terveyskeskusosaston kautta.
Someron kaupunki on maantieteellisesti laaja, joka aiheuttaa haastetta myös kotiin annettaville palveluille. Lisäksi on ollut aina vaan vaikeampi rekrytoida hoitajia, etenkin kotihoitoon.
– Ikääntyneille sopivia asuntoja ja asuinympäristöjä tarvitaan jatkossa yhä enemmän. Tavoitteena on, että iäkkäät ihmiset voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään ja saada kotiin tarvitsemansa palvelut. Kotona asumisen tukeminen on tärkeää sekä ikääntyvän väestön että yhteiskunnan kannalta, sillä se liittyy sekä asukkaiden toiveisiin ja itsemääräämisoikeuteen että tarkoituksenmukaiseen vanhuspalveluiden rakenteeseen, korostaa kaupungin hallintojohtaja Marjaana Sorokin.
Sairaalatien rivitaloihin tuettua asumista ja talot perusturvan hoitoon
Perusturvalautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että perusturva vuokraa tekniseltä toimelta Sairaalatien rivitaloasunnot B, C, D ja E marraskuun alusta alkaen. Kun siirto on tapahtunut, niin sen jälkeen näissä taloissa aloitetaan tuottaa tuettua asumista.
Toimenpiteellä siirretään talot kaupungin tekniseltä toimelta perusturvan hoitoon ja valmistaudutaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden siirtymiseen hyvinvointialueelle.
– Palveluasuminen, jota taloihin harkittiin aiemmin, on todettu asuntojen ikä ja peruskorjaustarpeet huomioiden mahdottomaksi, sillä korjauskustannukset kohoavat lähes uudisrakentamisen tasolle, kertoo hallintojohtaja Marjaana Sorokin.
Taloissa asuu nyt yli 30 henkilöä. Nykyiset asukkaat saavat jatkaa asumista huoneistoissa.
Hyvinvointialueen linjauksen myötä tuetun asumisen palvelun aloittamisen mahdollisuutta on arvioitu yhdessä teknisen toimen kanssa. Jotta Ympäristöministeriön Pihlajakylä-hankkeen myötä aloitettu välimuotoisen asumisen palvelu jatkuu asiakastarpeen mukaisesti myös palveluiden järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueelle, on palvelu tarpeen muuttaa sosiaalihuoltolain 21 pykälän mukaiseksi tuetuksi asumiseksi.
Tuettua asumista voidaan tarjota tavanomaisiin asuntoihin, jolloin asuntoihin ei kohdennu muita peruskorjausvaatimuksia kuin yksilökohtaisiin tarpeisiin perustuvat asunnon muutostyötarpeet, esimerkiksi luiskat, tukikaiteet ja kynnysten poistot.
– Esteettömyyskorjaamista muutos ei estä. Remontoinnilla ei ole kiire, vaan suunnittelua voidaan vielä jatkaa, sanoo Sorokin.
Palvelumuutos edellyttää Sairaalatien rivitaloasuntojen siirtämisen perusturvatoimen hallintaan siten, että perusturva vastaa jatkossa sosiaalihuoltolain mukaisen palvelutarpeen arvioinnin lisäksi asukasvalinnoista sekä asukkaiden vuokrien laskutuksesta.
Jotta tulee valituksi asuntoon, kotihoidon palvelutarpeen arvion perusteella henkilö tarvitsee jokapäiväisistä henkilökohtaisista toimista selviytyäkseen kotihoidon käyntejä vuorokaudessa, muttei ympärivuorokautista hoivaa, hoitoa ja valvontaa. Hänen muistinsa voi olla alentunut, mutta hänellä ei ole taipumusta karkailla.
Kriteerinä on, että henkilö hyötyy itsenäisestä asumisesta yhteisöllisessä asuinympäristössä sekä siihen liittyvästä ohjauksesta. Asukkaan palveluntarve johtuu jostain muusta ikääntyneen toimintakykyä heikentävästä syystä.
Mikäli asuntoja peruskorjataan tulevaisuudessa ARA:n rahoituksella, tulee asukasvalintoja ohjaavana periaatteena olemaan muiden palvelutarpeiden lisäksi myös vähävaraisuus.