Esa Vahtera liki 48 vuotta kaupan palveluksessa
Esa Vahtera oli 47 vuotta, 8 kuukautta ja 5 päivää töissä ruokakaupassa. Hän aloitti uran Kerttu ja Matti Pukkilan K-halli Härkätiessä. Viimeinen työnantaja oli K-Supermarket Härkätie ja sen kauppiaskolmikko Mika, Anne ja Veera Pukkila. Välissä kauppiaina olivat Heikki Laine, Marko Tammenkoski, Sanna ja Timo Karppinen ja Minna Lundén.
– Pukkilalle menin ja Pukkiloilta lähdin. Mieletön retki tuli tehtyä. Näin ruokakaupan kehityksen ja somerolaisia asiakkaita monessa sukupolvessa, toteaa Vahtera urastaan, joka päättyi Matti Pukkilan pojan, Mikan ja tämän vaimon Annen ja lapsen Veeran palveluksessa keskiviikkona tällä viikolla. Ensimmäinen eläkepäivä oli 1. syyskuuta.
Esa Vahtera on kiitollinen kaikesta: mahdollisuudesta töihin ja ansioon, jolla rakentaa elämää, opiskella uutta ja kehittää taitojaan, työyhteisöön, jossa on saanut olla oma itsensä ja asiakkaisiin, joita palvella.
– Olen saanut olla elintarvikekaupan eri osastoilla töissä. Olen kuljettanut tavaraa kouluihin, terveyskeskuksiin ja yksityisasiakkaille ja hakenut tavaraa kauppaan, kuten Tammelasta leipää. Työ on ollut vaihtelevaa ja monipuolista. Kahta aivan samanlaista päivää ei ole ollut. Kyllähän jokaiselle tulee huonojakin päiviä, eikä työ maistu. Sellainen menee äkkiä ohi, jos työ on mielekästä ja sinua arvostetaan.
– Olen saanut kokeilla kaupan eri osastoja. Työni on ollut vastuullista ja siinä on pystynyt kehittämään itseään. Se on ollut hektistäkin; hedelmä-vihannesosaston tuotteet täytyy pitää freesinä, seurata koko ajan tilannetta ja blokata pois nuutuneet. Tulostavoitteet ovat kannustaneet työhön ja pitäneet virkeänä. Työnantaja on kouluttanut, jos sitä on halunnut, kertoo hedelmä- ja vihannespuolelta eläkkeelle lähtenyt Vahtera.
Hänestä HEVI-osastolla saa kokea satokauden vaihtelut. On vastuuta suunnitella osastoa, pitää vaikka teemapäiviä ja järjestää arvontoja.
Paikallisten tuottajien tuotteet on ollut Vahterasta hieno juttu. Somerolta ja lähialueilta niitä löytyy.
– Kaupan osastolla kuin osastolla on tänä päivänä paljon tuotteita. Myyjän pitää olla tuotetietoinen, pysyä ajassa mukana ja osata kertoa, mitä mistäkin raaka-aineesta voi valmistaa. Nyt apuna on netti, josta googlettaa ruokaohjeita. Kannattaa kokeilla itselle uutta. Tarttis itsensäkin syödä enemmän kasviksia ja hedelmiä, mutta kun on vanhan liiton mies, joka syö mielellään vaan perunaa ja kastiketta, hymyilee Vahtera.
On ollut vapaus tilata tuotteita, mutta myös olla vastuussa, että tavara riittää eikä sitä ole liikaa. Muutaman kerran on tullut yllätyksiä.
– Banaania saapui kaksinkertainen määrä. Kysyin Mikalta (kauppias), mitä nyt tehdään. Hän opasti laittamaan hinnan niin halvaksi, että kaikki saadaan myydyksi. Isoja herkkusieniä tuli tilatuksi 64 laatikkoa. Onneksi oli kesäaika, niin ne menivät kaupaksi.
Kaskistossa syntynyt Esa Vahtera on veljessarjan nuorin. Esikoinen Erkki on häntä 14 vuotta vanhempi, ja asuu Turussa, ja kolmikon keskimmäinen Esko taivaassa.
Esa oli saanut käytyä Pusula-Somerniemen kokeilukeskikoulun Pusulan keskustassa. Hän kaavaili opiskelujen aloittamista sähköpuolella Forssan ammattikoulussa. Kun ovet eivät auenneet, oli keksittävä jokin muu ansio.
Hän oli tehnyt töitä kauppias Aaro Toivokoskelle ja ollut apupoikana myymäläautossa. Ensimmäisellä palkallaan hän oli ostanut kasettinauhurin, merkiltään Telefunken. Sen oston jälkeen palkasta jäi käteen 5 markkaa.
Myymäläautopuoli loppui. Toinen kaskistolainen tuli avuksi. Paikallinen isäntä Kalle Kaase sanoi, että voi puhua Pukkilan Matille, jos tämä ottaisi nuorukaisen töihin kauppaansa Someron keskustaan.
– Koko työyhteisö opasti, otti avosylin vastaan ja neuvoi. Kyllä minä hyvän paikan sain.
Vahtera kiittelee työyhteisöä, jossa on saanut olla mukana. Matkan varrella hän on itsekin opettanut monta työntekijää.
Hän kannustaa nuoria olemaan avoimia työhön ja ottamaan neuvot vastaan.
– Paperilla voi oppia monenlaista, mutta käytännön työ opettaa parhaiten. Uskaltakaa kysyä, jos ette tiedä jotain asiaa.
Eläkepäivinään Vahtera haluaa pysyä hyvässä kunnossa, jotta voi antaa apuaan lapsilleen 36-vuotiaalle Sadulle ja 30-vuotiaalle Villelle, sekä ainokaiselle lapsenlapselleen, silmäterälleen tyttären tyttärelle seuraavaksi 2 vuotta täyttävälle Katrille.
Autokatokseen on rakennettu kuntosali punnerruspenkkeineen, jossa pitää lihaskunnosta huolta.
– Tavoite on myös, että jos joka päivä tekisi jotain pientä, kaavailee 64-vuotias Vahtera.
Päivi-vaimo on tähdentänyt, että joskus voisi vain ollakin tekemättä mitään. Kesälomalla ennen eläkepäiviä mies oli nimittäin ollut maalamassa rivitalon kivijalkaa ja tehnyt monta muutakin hommaa.
Pariskunta on kerran käynyt kahdestaan Kanarian saarilla. Toisen reissun aika olisi kenties nyt kun eläkepäivät alkoivat.