Someron kaupunki on ryhtynyt maankäyttö- rakennuslain mukaisiin lunastus- ja lohkomistoimiin saadakseen asemakaavassa kaduiksi osoitettuja alueita kaupungin omistukseen. Näin tehdään parhaillaan Someron keskustassa Kassatien, Kassapolun, Urheilutien, Oikotien ja Peltotien varrella. Asia koskee noin 20 kiinteistöä.
– Työhön ryhdyttiin, kun kaupunki sai yhdeltä alueen kiinteistön omistajalta vaatimuksen katualueen erottamiseen ja tämä teki hakemuksen Maanmittauslaitokseen. Sittemmin tuli vaatimus myös toiselta kiinteistönomistajalta. Kaupungilla itsellään ei ole vielä tiedossa akuutteja suunnitelmia näille nyt erotettaville alueille, kertoo kaupungin maankäyttöinsinööri Jyrki Virtanen.
Hän sanoo, että samassa yhteydessä on tarkoituksenmukaista hoitaa asia laajemmalta alueelta kuntoon.
– Tämä menettely on sekä taloudellisesti että asioiden järjestelyn kannalta järkevin tapa. Jos tuonnempana alueita tarvitaan esimerkiksi katurakentamisiin, kevyen liikenteen väyliin, viemäröintiin tai muihin vastaaviin yhteiskunnan tarpeisiin, niin alueen omistusuhteet ovat jo etukäteen kunnossa. Ei tarvitse enää tuolloin ryhtyä jokaisen kiinteistönomistajan kanssa erikseen neuvotteluihin, selventää Virtanen järjestelyjä.
Vastaavanlaisia lunastus- ja lohkomistoimia on Someron taajamassa ollut meneillään tänä kesänä muuallakin, kuten Ranta-, Kolmio-, Vanha- ja Antintiellä. Osa on saatu päätökseen, osa on vielä kesken.
Yleisen alueen lunastus- ja lohkomistoimitukset tekee Maanmittauslaitos. Lunastus- ja lohkomisalueet merkitään maastoon puupaaluin. Vanhoille kiinteistörajoille rakennetaan uusi rajamerkki kiinteistörajan ja katualuerajan leikkaukseen.
– Kyllähän se voi tunteita herättää, kun tontille tulee henkilö merkitsemään alueita ja laittamaan paaluja. Mutta näistä ilmoitetaan asianosaisille etukäteen ja selvitetään, mitä ollaan tekemässä, toteaa toimitusinsinööri Mikko Alanissi Maanmittauslaitokselta.
Hän muistuttaa, että Maanmittauslaitos tekee työtä, jonka yleensä kunta on tilannut. Someron kaupunki, maksaa valtion Maanmittauslaitokselle lunastuksen ja lohkomisen kustannukset.
Lakien ja asetusten mukaan edetään. Maastomittausten jälkeen Maanmittauslaitoksen toimesta laaditaan kartta, josta ilmenee kiinteistöistä katualueelle jäävät alueet. Ja laaditaan korvauskohdeluettelo, josta ilmenee katualueeksi lunastettavien alueiden pinta-alat ja katualueelle jäävä omaisuus, kuten pihapuut ja koristekasvillisuus sekä rakennelmat.
– Lunastettavat alueet ovat usein kaistaleita rakennuspaikkojen reunasta sekä alueella olevia pensaita ja puita. Niistä saa pääosin korvauksia. Tietyin edellytyksin katualueeksi luovutettavia alueita koskee ilmaisluovutusvelvollisuus, kertoo Alanissi.
Hän arvelee, että toimituskokous pidetään aikaisintaan lokakuun loppupuolella. Silloin selvitetään, mitä katualueita on haettu lunastettavaksi ja mahdollisia korvauksia, sekä annetaan ajankohta, johon mennessä mahdolliset korvausvaatimukset tulee tehdä.
Kunta, valtio tai kuntayhtymä saa asemakaava-alueella lunastaa yleisen alueen tai yleisen rakennuksen asemakaavan mukaisen tontin. Lunastettavia alueita voivat olla esimerkiksi katu-, puisto- tai virkistysalueet.
Tällaisen lunastuksen alla olevat maa-alueet eivät pienennä kiinteistöomistajien rakennusoikeutta.
Mikä on lunastustoimitus?
-yleisen alueen lunastuksen tekee Maanmittauslaitos
-lunastustoimituksen tekee lunastustoimikunta, johon kuuluu toimitusinsinööri sekä kaksi kunnan- tai kaupungin valitsemaa uskottua miestä
-toimituksesta tiedotetaan kutsukirjeellä, lisäksi kutsu voidaan julkaista sanomalehdessä
Lunastustoimituksessa:
-vahvistetaan lunastuksen kohde sekä merkitään se kartalle ja tarpeellisin osin maastoon
-laaditaan luettelo lunastettavasta omaisuudesta
-tehdään tarpeelliset tilusvaihdot ja yksityisten teiden järjestelyt
-päätetään korvauksista
-muodostetaan kiinteistöt
Korvauksista:
-lunastettavan omaisuuden omistaja saa taloudellisista menetyksistään korvauksen
-korvausta voi saada lunastettavasta omaisuudesta, kuten maapohjasta ja kasvillisuudesta, lunastuksen johdosta jäljelle jäävälle omaisuudelle aiheutuvista pysyvistä haitoista, esimerkiksi kiinteistön arvon alentumisesta, lunastuksen vuoksi aiheutuvista vahingoista, kuten muuttokustannuksista tai ammatin harjoittamisen keskeytyksestä