Somero-lehti 25.9.2012
Teksti ja kuva Salli Lehtinen
Tuotteiden, yritysten ja julkisuuden henkilöiden brändäys, maineen rakentaminen, on arkipäivää. Kukapa ei tietäisi, että Fazerilla on vahva brändi, Nokialla oli muutama vuosi sitten ja Sofi Oksanen on hyvä esimerkki henkilön brändäyksestä.
Paikkojen brändäys on viety pitkälle maailmalla. Suomessa kunnat ja seutukunnat rakentavat myös ahkerasti itsestään kuvaa, jolla ne erottuisivat muista ja pärjäisivät kilpailussa asukkaista ja yrityksistä.
Elinkeinoelämä ja asukkaiden saaminen olivat ajatuksena Someron kaupungin elinkeinolautakunnallakin, kun se otti brändäyksen ja markkinoinnin asiakseen. Lautakunnan jäsenen, Arto Aallon, aloitteesta päätettiin pyytää ideoita kehittämisestä ja markkinoinnista asukkailta.
Someron hyvistä puolista ja heikkouksista tuli paljon mielipiteitä. Asukasfoorurmilla oli myös ehdotuksia toimenpiteiksi, joilla kuva kaupungista saataisiin entistä paremmaksi.
Jossain pitää olla paras
–Hyvä paikkabrändi on sellainen, että ihmiset kiinnostuvat, voivat tulla katsomaan ja todeta, että tämä on kiva paikka, sanoi bränditutkija Sari Klinga. Pienelläkin paikalla, kylällä ja asuntoalueella, voi olla vahva brändi.
– Jossain pitää olla paras. Suomen maaseutua on brändätty huonosti. Somero voisi olla maaseutubrändi, landepääkaupunki, Sari Klinga ehdotti.
Kaupunginjohtaja Leo Haltsonen näki, että elintarviketuotanto on tulevaisuuden Nokia. Somerolla on kaikki edellytykset, on alkutuotantoa, hyvä vesi, puhtaat vesistöt, ympärillä suuret asutuskeskukset ja MTT nurkan takana. Tarvitaan vain Pelle Pelottomia.
Puu, puuenenergia ja vaihtoehtoenergia tarjoavat myös mahdollisuuksia.
Jali Raita ihmetteli, mitä Someron hyödyttää rakentaa brändiä itsestään, jos edessä on kohta kuntaliitos. Haltsonen vastasi, että Somero haluaa olla itsenäinen ja elinvoimainen.
Vireä maaseutu, kasvukeskukset lähellä
Mitä täällä on hyvää, kysyi kehittämispäällikkö Taija Ranta yleisöltä.
– Vireä maaseutu.
– Todella hyvät harrastusmahdollisuudet.
– Sijainti lähellä kasvukeskuksia.
– Luova ilmapiiri.
– Historia.
– Hyvät terveydenhoitopalvelut.
– Etelä-Suomen landen pääkaupunki.
– Monilla helsinkiläisillä on sidoksia Somerolle mökin tai sukulaisten kautta. Heillä on hyvät mielikuvat Somerosta.
– Paljon hyviä ja ilmaisia palveluja.
– Somerniemen kesätori.
– Tanssilavat.
– Paljon kulttuurihistoriaa.
– Hyvä kirjasto.
– Rauli Badding Somerjoen laulu Bussi Somerolle.
– Hyvä vanhusten paikka. Täällä on mummoilla hyvä olla. Voidaan profiloitua vanhuskaupungiksi.
– Vireä ja elinvoimainen kaupunki.
Aivoriihiä yritystoiminnasta
Mihin tulisi panostaa?
– Suomessa on paljon muitakin paikkoja, joissa palvelut ovat lähellä. Vaikka olisi kuinka kivaa, mutta ei töitä, kukaan ei tule. Ydinasia on, mistä se raha tulee. Aivoriihi miettimään, mistä saataisiin elinvoimaista yritystoimintaa.
– Kultelassa järjestettiin kansainvälisiä keramiikkaseminaareja. Ne pitäisi saada takaisin. Somero voisi olla Pohjolan savipääkaupunki.
– Pusikot rehottavat teiden varsilla. Keskustassa avo-ojia. Viemäröintiin vauhtia. Ympäristön ulkonäköön kiinnitettävä huomiota. Nurmikot siisteiksi ja istutuksia. Olisiko osa-aikainen puutarhuri mahdollinen?
– Hevosalan yhteistyötä Ypäjän kanssa, voisi kehittää maastoratsastusta.
– Imatran tavoitteena oli työllistää kaikki koululaiset kesällä. Kaupunki sai siitä valtavasti myönteistä julkisuutta. Miksi ei myös Somerolla?
– Nais- ja miestyöpaikkoja Somerolle.
– Kiiruun talo ja puisto kuntoon.
– Järvien rannoille kävelyreittejä.
– Kaavoitetaan neljä neljä–viisi erilaista asumispaikkaa, josta omakotirakentaja voi valita, esimerkiksi ekologinen asuntoalue.
– Isot tontit kiinnostavat pääkaupunkilaisia. Kaavoitetaan sellaisia.
– Somerolta lähtöisin olevista voi muodostaa Sydämeltään somerolainen -ryhmän, joka veisi hyvää viestiä Somerosta.
– Valistuskampanja maaseudun asukkaille, jotta autonromut häviäisivät nurkista.
– Säilytetään kyläkoulut.
– Kaupunki voisi rakennuttaa omakotitaloja myyntiin tai tukea niiden rakentamista. Sitten raaka myyntityö.
– Olemassa oleviin yrityksiin pitäisi panostaa jalkautumalla niiden luo ja keskustelemalla yrittäjien kanssa kehittämissuunnitelmista ja sukupolvenvaihdoksista.
– Yrittäjillä on ideoita päässä. Kaupunki voisi tulla avuksi, jos tarvitaan esimerkiksi tutkimusta.