70-vuotias Laukamo kehittää neljää tukijalkaansa
Laukamo-yhtiöt on tänä vuonna juhlistanut 70-vuotista taivaltaan. Yrityksen neljä tukijalkaa elektroniikka, ohutlevytuotteet, muovin ruiskuvalu ja nestemäinen silikoni voivat hyvin, kun niitä koko ajan kehitetään.
– Olemme pyrkineet panostamaan vuorotellen eri toimialoihimme, jotta pysymme ajan tasalla ja etujoukoissa, toteaa toimitusjohtaja Hannu Palokangas.
Esimerkiksi vuonna 2016 hankittiin pulverimaalauslinja, 2019 uusi levytyökeskus ja sittemmin silikoni- ja muoviruiskuvalukoneita.
– Meidän piti kehitellä ja sovittaa yhteen muovia ja metallia, kun sen teettäminen sopimusvalmistajalla oli Suomessa vielä uutta. Tyhjiömetallointiosasto on nyt muovitehtaan yhteydessä, selvittää Palokangas.
Loppukesästä elektroniikkatehtaalle saatiin 27-metrinen ladontalinja, jolla voi valmistaa puolentoista metrin mittaisia piirilevyjä. Investoinnit laitteineen kaikkineen ovat 1,5 miljoonan luokkaa.
Vielä tänä vuonna on tarkoitus tuoda markkinoille uusi tuoteperhe, jonka eteen on tehty pari vuotta kehitystyötä. Tuotekehitykseen kuluu satoja tuhansia euroja, mutta se on todettu kannattavaksi.
– Omilla tuotteilla erottaudutaan muista. Ei kannata tehdä samaa kuin muut, sanoo Palokangas yrityksestä, joka omien teletuotteiden ohella valmistaa ja suunnittelee sopimusasiakkailleen tuotteita ja ratkaisuja.
Laukamo Group Oy:ssä valmistetut tuotteet ja muotit eivät suoraan päädy kuluttajamarkkinoille. Ne tehdään pääasiassa koneiden ja järjestelmien osiksi. Niitä löytyy leikkaussaleista teollisuuden nesteenvirtauksen valvontaan. Tarvittaessa Laukamo suunnittelee, tuotekehittelee ja valmistaa tuotteen. Se valmistaa muotteja, joilla tehdään tuotteita tai osia koneisiin, joilla tuotteita tehdään.
– On tärkeää, että kuljetaan etulinjoissa, mutta tiedostetaan omat rajoitteet. Investointeja tehdään tulevaisuutta varten, toteaa yrityksen hallituksen puheenjohtaja Jaana Laukamo-Jansson.
Yritys lähti käyntiin napeista ja oli aikoinaan tekemässä tuotteita myös puhelintehtaille, eritoten Nokialle. Nyt Laukamon osaamista on muun muassa led-tuotteissa.
– Tuolla tienvarsilla näkee paljon datakaappeja, joissa on meidän tele-osaamistamme. Meiltä lähtee valaistustekniikkaa esimerkiksi laivateollisuuteen ja leikkaussaleihin. Poistumistievalot ovat erityisosaamistamme.
Laukamon asiakkaat ovat yli 90-prosenttisesti Suomesta, mukana muun muassa Merivaara, Airam, Hedengren, Ledil ja Valoya.
Viimeiset pari vuotta ovat olleet haasteellisia. Ensin oli korona ja sitten tuli Ukrainan sota. Kun pandemia alkoi, Kiinan kauppa sulkeutui. Siellä pantiin säppiin tehtaita ja kaupunkeja.
Laukamo-Jansson sanoo, että täytyy olla tyytyväinen, että Laukamo Group on pysynyt paikoillaan ja pitänyt työt Suomessa. Moni yritys kun on siirtänyt tehtaansa esimerkiksi juuri Kiinaan halvemman työvoiman, tavarantoimittajien läheisyyden ja logistiikan toimivuuden eli vähempien kulujen takia.
– Yksi periaatteemme on ollut, että Laukamo on Suomessa ja Somerolla. Valttina on laadukas kotimainen työ ja tinkimättömyys; täällä ei oiota mutkia, korostaa Laukamo-Jansson.
– Metallin olemme ostaneet Suomesta. Komponenttipulaa on ollut, sillä ne tulevat Kiinasta, jatkaa Palokangas.
Hän sanoo pitkistä yritys- ja kauppasuhteista olevan hyötyä kriisien hetkillä. Kun tunnetaan toisensa vuosien takaa, niin uskaltaa luottaa ja tiivistää yhteistyötä.
Yrityksen neljästä tukijalastakin on ammentaa ongelma-aikoina.
– Yritys ei ole pelkästään yhden materiaalin tai tuotteen varassa. Asiakasta voidaan palvella useammallakin saralla ja suunnitella vaihtoehtoja, selvittää Palokangas.
Metallin hinta ampaisi taivaisiin Ukrainan sodan sytyttyä. Sähkön, kaiken energian hinta on noussut. Tavarankuljetukset ovat vaikeutuneet.
– Me mietimme, miten säästää energiassa ja sähkössä tehtaillamme. Teemme suojauksia, pohdimme varaenergialähteitä mahdollisten sähkökatkojen varalle. Näillä näkymin tulemme jatkamaan entisin työvuoroin. Yötöihin siirtymistä vältämme viimeiseen asti. Meillä on töissä paljon perheellisiä; heille tulee jäädä keskinäistä aikaa, korostaa Laukamo-Jansson.
Palokangas ja Laukamo-Jansson sanovat, että jo ennen koronaa ja sotaa elettiin lyhyillä toimitusajoilla.
– Sykli on ollut turhan vauhdikas. Pitkän tähtäimen suunnitelmien tekeminen on vaikeaa, mutta niitä on silti tehtävä, sanoo Laukamo-Jansson.
– Vaikka ei yhtään tiedä, mitä maailmassa tulee tapahtumaan vuoden tai kahden sisällä, niin on toimittava niillä keinoilla, mitä on tarjolla. Ei auta surkutella sellaisesta, johon ei voi vaikuttaa. Siilipuolustus ei toimi.
– Yrityksen juuria pitää kunnioittaa, mutta pysyä kehityksen junassa mukana. Tehdä pitkäjänteisesti ja harkiten omaansa luottaen ja asiakkaita kuunnellen.
Ylimalkaisuuteen ei ole varaa. Nöyryys on yrityksen tärkeä arvo, kuten into ja kunnianhimokin.
– Yrityksen työn jäljen ja kaiken toiminnan pitää kestää päivänvalo. Pitää pystyä pysymään tekojensa ja sanojensa takana, Laukamo-Jansson toteaa.
Hän sanoo tavoitteena olevan yrityksen vakauden säilyttäminen.
– Uudistaa jokaista neljää tuotannon peruslinjaa harkiten ja siinä tahdissa, että pystytään investoimaan.
– Yksi asia kerrallaan mennään eteenpäin. Muistetaan arkirealismi, pidetään jalat maassa. Ei euronkuvat silmissä eikä pikavoittoja odotellen.
Rakennuksia täytyy pitää kunnossa; korjata kattoja, uusia lämmitysjärjestelmää, vaihdella lamppuja ledeihin…
Laukamo Group Oy:ssä on vajaa 150 työntekijää, vakituisia siitä on 135. Vuokratyövoimaa käytetään tarvittaessa.
– Varsinkin metallipuolelle on ollut vaikeaa rekrytoida ammattitaitoista työvoimaa. Sellaista, jolla olisi jo työkokemusta alalta. Oppisopimusten kautta olemme saaneet motivoituneita työntekijöitä ja työharjoittelunkin kautta, kertoo Hannu Palokangas.
Yrityksen johto arvostaa työntekijöitään.
– Meitä ei olisi tässä kertomassa ja puhumassa yrityksestä ilman työntekijöitämme. Työntekijät ovat firman perusta. Näiden 70 vuoden aikana meillä ollut hyviä työntekijöitä, joilla on asenne kunnossa ja motivaatiota, kehuu perheyhtiön osakas Jaana Laukamo-Jansson. Muut osakkaat ovat hänen lapsensa Karoliina Laukamo ja Markus Manni, sekä Mikaela Laukamo. Neljäs polvi on myös jo kasvamassa.
– Me ja työntekijät tiedämme, ettei ole olemassa kuin yksi Laukamo. Aivan vastaavanlaista yritystä ei Suomessa ole toista.
Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 23 miljoonaa euroa.
70-vuotias yritys
Laukamo-yhtiöt
– liiketoiminnan päätoimialoja ovat elektroniikka, ohutlevy, muovin ruiskuvalu ja nestemäinen silikoni
– yritys tarjoaa sopimusvalmistuspalveluja tuotesuunnittelusta asiakastoimituksiin, tarvittaessa Laukamo suunnittelee, tuotekehittelee ja valmistaa tuotteen
– tuotteita muun muassa valaistuskomponentit, it-laitekaapit, ilmanvaihtokanavat
– asiakkaita muun muassa rakennus-, telakka- ja valaistusteollisuudessa, esimerkiksi Airam, Firstbeat, Hedengren, LEDiL ja Valoya
– työllistää vajaat 150 henkeä, enimmillään työllisti 550 henkeä (Nokia-aikaan)
– neljä tehdashallia Teollisuustien varressa, vanhimmassa elektroniikan valmistus, yhdessä pääkonttori talous- ja henkilöstöhallinto ja myyntiosasto, toisessa muovituotanto ja yhdessä metallituotanto
– yrityksen omistavat Jaana Laukamo-Jansson (hallituksen pj.), Karoliina Laukamo, Markus Manni ja Mikaela Laukamo
– perustettu vuonna 1952 Helsingissä, siellä se toimi Sandberg-nimisenä perustajansa Ole Henrik Sandbergin mukaan ja materiaalina oli muovi
– Somerolle yritys siirtyi 1968 ja toimitusjohtajaksi Kai Laukamo, pääpaino omissa muovituotteissa, napeissa ja talousmuoveissa
– vuonna 1970 aloitettiin puhelimien sopimusvalmistus ja lanseerattiin omat teletuotteet
– 1974 Laukamon perhe osti O. H. Sandberg Oy:n osakekannan Mixtus Ky:n nimellä, Sandberg Oy vastasi metallituotteista ja Mixtus Ky muovituotteista
– 1982 perustettiin Laukamo Oy
– 1984 käsipuhelinliiketoiminta siirtyi Mobiran omistukseen, perustettiin oma elektroniikkaosasto, oli myös oma elektroniikka-tehdas Elek-Tuote
– 1990-luvun alun jälkeen yhtiössä vahva kasvu muovissa, metallissa ja elektroniikassa
– 1990-luvun puolivälissä investoitiin uusiin tuotantotiloihin, koneisiin ja laitteisiin
– 1998 yhtenäistettiin yhtiöiden nimiksi Laukamo ja Laukamo Electomec Oy
– 2000-luvun puolivälissä alettiin irrottautua Nokian alihankinnasta, painopiste uusien asiakkuuksien kehittämisessä
– 2010-luku investointeja osaamisalueiden kehittämiseen, uudet teknologiat metallointi ja LSR
– 2017 fuusio Laukamo Group Oy:ksi
– 2016 hankittiin pulverimaalauslinja, 2019 uusi levytyökeskus, investoitiin silikoni- ja muoviruiskuvalukoneisiin
– 2022 uusi ladontalinja, jolla voi valmistaa 1,5 metrin mittaisia piirilevyjä
– 2022 loppuvuonna lanseerataan uusi tuoteperhe
Äiti ja poika saaneet elannon tehtaalta
Jari Lindberg laittaa pahvilaatikoita kuntoon, jotta ne voi lähettää maailmalle.
– Välillä tulee kiire, että saa tehtaalta valmistuvat tuotteet iltapäivän postiin, kertoo varastotyöntekijä.
Lindberg on ollut Laukamolla töissä yhtäjaksoisesti vuodesta 1996. Sitä ennen hän oli parina suvena kesätöissä metallipuolella kokoonpanossa ja apupoikana esimerkiksi kuskaamassa muotteja. Kesäpesti jatkui armeijaan lähtöön saakka tammikuuhun 1995.
Nyt hänen poikansa Eetu Lindberg työskentelee metallipuolella ja lähtee armeijaan tammikuussa 2023. Pikkuveli 17-vuotias Arttu Lindbergikin on ollut kesätöissä Laukamolla.
Jarin äiti Ulla Lindberg tuli taloon vuonna 1979.
– Silloin tehdastyötä ei pidetty arvossa. Tuttavat sanoivat, etten tule viihtymään tehtaassa, kun olen niin sosiaalinen. Heillä oli vääränlainen kuva tehdastyöstä; että se olisi yksitoikkoista. Minulle tämän on ollut hyvä paikka, sanoo Ulla Lindberg.
Ennen Laukamolle tuloa hän oli ollut baariapulaisena, Kuismalla myyjänä ja vanhainkodin keittiössä. Baariapulaisen ja myyjän töistä hän piti, muttei keittiössä puurtamisesta.
– Kaksi viikkoa olin siellä ja sanoin, että tämä on tässä. Ruoanlaittaminen ei ollut minun hommaani. Se oli sitä aikaa, kun hain vielä omaa paikkaani, sanoo Ulla Lindberg, joka oli tuolloin jo äiti. Jari-poika oli syntynyt vuonna 1975.
Laukamolle oli juuri avattu metallipuoli.
– Laukamolle kehysten teko oli uutta; se oli meille kaikille uutta. Laitettiin kulmat yhteen pistehitsaamalla. Me olimme kaikki naisia, minä nuorimpia, 22-vuotias. Ihan mukavaa oli. Työkaverit olivat kivoja.
Sittemmin Ulla Lindberg siirtyi muovipuolelle. Hetken hän oli auttelemassa miehensä veljen firmassa. Äitiysloman jälkeen Ollista (s. 1985) hän päätti palata Laukamolle 1986.
– Mauri (aviomies) sanoi, että, jos et saa päivävuoroa, niin jää pois. Varastopuolelta oli yksi jättämässä työt ja pääsin sinne. Kyllä tämä on ollut mun paikkani. Hyvin on pidetty, sanoo tehtaan useammalla työpisteellä uurastanut Lindberg.
Ulla Lindberg muistelee entistä omistajaa, toimitusjohtajaa Kai Laukamoa .
– Häntä sanottiin pappaksi. Hän oli tarkka siitä, että tehtaalla on siistiä ja tavarat ovat järjestyksessä. Kerran jäi laittamatta paikat kuntoon, kun minulla oli useampi ohjattava. Hermostuin ja avauduin pappalle: On pienet tilat, ei ehdi tekemään töitä… Hän otti olkapäästä kiinni ja sanoi: ”Rauhoitu Ulla. Onko kaikki hyvin kotona?” Olihan siellä, mutta kun oli liian paljon töitä. Kai Laukamolle saattoi aina sanoa. Minusta on hyvä puhua asiat suoraan, oli vastassa kuka tahansa. Yleensä silloin epäkohdat huomataan ja niihin saa apua.
Jari Lindberg oli armeijan jälkeen Laukamolla lähettinä, kuljetti tavaraa postiin ja tehtaan rakennuksiin. Hetken hän oli kokoonpanossa, mutta vuodesta 2000 hänen työsarkansa on ollut varasto.
– Ei tässä ole kahta samanlaista päivää. Joka päivä on erilainen.
– Aamulla jaan saapunutta tavaraa tehtaalle. Sitten laitan tietokoneen auki ja selvitän, mitä tavaraa tänään on lähtemässä maailmalle. Aamupäivä on kiireistä, kun Posti ja Kaukokiito tuovat tavaraa. Iltapäivällä on taas hoppu, kun tavaraa lähtee maailmalle. Minä olen se tehtaan viimeinen lenkki asiakkaalle.
– Onhan niitäkin päiviä, jolloin harmittaa, mutta niitä on harvassa. Hyvä päivä on sellainen, ei ole tullut liian paljon tavaraa, ja tavara liikkuu, muotoilee poika-Lindberg.
Ulla Lindberg sanoo, että Suomen ja maailman nousut ja laskut on koettu tehtaassa. Esimerkiksi 2000-luvun alkupuolella kun oli hiljaista, väkeä lomautettiin. Kaksi viikkoa oltiin töissä, ja joka kolmas viikko oltiin lomautettuna.
Se sopi Jarille hyvin.
– Rakensin juuri silloin taloa. Sain tehtyä omia hommia kaikessa rauhassa aina viikon. Pään sai tyhjättyä hetkeksi töiden ja rakentamisen stressistä, eikä tarvinnut huolehtia työajalla rakentamisesta ja päinvastoin.
Äiti-Lindberg ajatteli, että hänet voi lomauttaa tai päästää eläkkeelle. Antaa töitä heille, joilla on pienet lapset.
– Hetken ehdin olla pois, kun metallipuolelta soitettiin, tulenko tuuraamaan sairauslomalle jäänyttä ryhmänvetäjää kolmeksi kuukaudeksi. Se oli aivan eri maailma. Kolme kuukautta venähti 10 vuodeksi.
– Meitä työntekijöitä on muistettu, kun Laukamolla on mennyt hyvin. 1990-luvun lopussa saimme tuotantopalkkion palkan lisänä. Tuntui hyvältä, että meitä työntekijöitä arvostetaan. Ostin yhdellä lisällä polkupyörän. Mikroon laitettiin yksi lisä, kertoo Ulla Lindberg.
Hän muistelee kaiholla työpaikan yhteisiä harrastuksia ja rientoja. Esimerkiksi lentopallovuoroja vanhalla Kiiruun koululla ja sittemmin monitoimitalolla.
Nyt työpäivän jälkeen väki lähtee kotiin, omiin harrastuksiin tai viemään lapsia harrastuksiin. Enää työntekijät eivät vietä aikaa yhdessä työpäivän jälkeen. Työantaja antaa etuuden, jolla pääsee harrastamaan, vaikka elokuviin, uimahalliin ja kuntosalille.
Ulla Lindberg jäi vuonna 2020 eläkkeelle vaihetyöntekijän työstään. Hänkäy syöttämässä Tervaskannossaäitiäänvuorotellen kahden sisarensa kanssa. Lastenlapset ovat ilonaihe; kaksi Jarin lasta ja neljä Ollin.
– Hauskaa katsella niiden menoa. Nelivuotiaat kaksoset ovat aikamoisia menijöitä.
– Minulla on ikävä töihin. Tämä on ollut minulle kuin toinen koti.
– Eläkerahoilla eläminen tekee tiukkaa. Kaikki hinnat nousevat. Pohdimme Maurin kanssa, riittääkö eläke kaikkeen. Voisin tulla aina joskus auttelemaan tänne, heittää Ulla Lindberg.
Jari Lindberg sanoo työn antavan ihmiselle elannon, mutta myös rytmiä päivään.
– On lähdettävä aamulla. Tulee tietyt rutiinit. Ne ovat hyvästä.
Jari käy ruokatunnilla äitinsä luona syömässä.
– Äiti kyselee kuulumiset töistä ja minä, miten kotona menee.
