Hirvikolareja tapahtuu tilastojen mukaan eniten syys–marraskuussa. Sorkkaeläimistä useimmiten auton eteen hyppää valkohäntäpeura, mutta myös metsäkauriskolarit ovat lisääntyneet. Kuusipeuroja on Varsinais-Suomessa hyvin vähän, eikä niitä ole päätynyt kolaritilastoihin.
Tilastokeskuksen mukaan Somerolla ajettiin esimerkiksi viime vuonna 150 hirvieläinkolaria, joista 127 oli peurakolareita. Hirvieläinluvuissa on peurojen lisäksi hirvi- ja metsäkaurisonnettomuudet. Vuonna 2020 Somerolla oli 108 hirvieläinonnettomuutta, joista peurakolareita 90 ja vuonna 2019 oli 129 kolaria, joista 99 peuran kanssa.
Vakavimmat onnettomuudet tapahtuvat yleensä hirvikolareissa, peura- ja kauriskolarit aiheuttavat harvoin vakavia henkilövahinkoja.
Suomen riistakeskus on tehnyt metsästyksen kohdentamisen tueksi onnettomuuskarttoja, jotka on nähtävissä sen verkkosivuilla.
– Karttoihin on merkitty tieosuudet, joilla on sattunut hirvieläinkolareita metsästyskauden 2019–2020 aikana. Kartoista näkee helposti ne paikat, minne kannattaa painottaa alkukauden metsästystä kolareiden vähentämiseksi, hirvitalousaluesuunnittelija Antti Rinne Suomen riistakeskuksesta neuvoo.
Riistakeskuksen kolarikartta kertoo, että pahimmat paikat Somerolla ovat Salontiellä, Helsingintiellä, Jokiostentgiellä, Forssantiellä ja Kosken suunnalla kymppitiellä.
– Peurojen ruokinnassa on muistettava, ettei ruokintapaikkoja tule sijoittaa vilkkaasti liikennöityjen tieosuuksien välittömään läheisyyteen, Rinne muistuttaa.
Viikonpäivien välillä eläinkolareita sattuu esimerkiksi Ifin tilastojen mukaan melko tasaista tahtia, mutta perjantaisin niitä tapahtuu hieman enemmän, kun ihmiset ajavat usein pidempiä matkoja viikonlopunviettoon, mökeille ja harrastuksiin.
Kymmenen vuoden aikana liikenteessä on tapahtunut valtakunnallisesti Onnettomuustietoinstituutin mukaan kaikkiaan 22 kuolemaan johtanutta hirvionnettomuutta, ja niissä kuoli myös 22 henkilöä.
Lähes kaksi kolmesta hirvionnettomuudesta tapahtui hämärän tai pimeän aikaan. Yleisin onnettomuusajankohta oli illalla kello 18–24. Nopeusrajoitus onnettomuuspaikalla oli kaikissa onnettomuuksissa vähintään 80 km/t. Sitä alemmilla nopeusrajoituksilla ei tapahtunut yhtään kuolemaan johtanutta hirvionnettomuutta. Tutkijalautakuntien arvion mukaan ylinopeudet olivat harvinaisia onnettomuustilanteissa. Hirvionnettomuuksista alle kolmannes tapahtui hirvivaara-alueella.
– Hirven tulo tielle oli monissa tapauksissa odottamaton, koska onnettomuus ei tapahtunut hirvien normaaleilla kulkureiteillä ja siten liikennemerkein osoitetulla hirvivaara-alueella. Tutkijalautakunnat olivatkin todenneet usein riskitekijäksi sen, että kuljettajat eivät alentaneet ajonopeuttaan näkyvyyden ollessa rajoittunut esimerkiksi pimeyden vuoksi, toteaa liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty Onnettomuustietoinstituutista.
Lautakunnat esittävät, että liikenneturvallisuuden parantamiseksi hirvien pääsy tielle tulee estää rakentamalla riista-aitoja sekä riistalle sopivia teiden ylitys- ja alituspaikkoja. Hirvien havaitsemisen helpottamiseksi tienvarsien raivausta tulee tehostaa. Lisäksi kuljettajia tulee valistaa hämärässä ja pimeässä ajamisen vaaroista.
Hirvionnettomuuksien lisäksi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimia muita eläinonnettomuuksia tapahtui kymmenvuotisjaksolla Suomessa viisi. Kolme onnettomuutta oli törmäyksiä ohjastamattomaan, vauhkoontuneeseen hevoseen, yksi poroon ja yksi tunnistamattomaksi jääneeseen hirvieläimeen.
Vuosina 2011–2020 liikennevakuutuksesta korvattiin kaikkiaan 4 805 eläinvahinkoa, jotka olivat pääasiassa henkilövahinkoja. Ajoneuvoihin ja muuhun omaisuuteen kohdistuneita vahinkoja on voitu lisäksi korvata vapaaehtoisista autovakuutuksista.
Korvatuista eläinvahingoista 59 prosenttia tapahtui hämärän tai pimeän aikaan. Eniten vahinkoja tapahtui kello 17–20. Maakunnittain tarkasteltuna eniten eläinvahinkoja sattui Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, yhteensä 28 prosenttia kaikista eläinvahingoista.
Hirvieläinonnettomuuksia koitetaan estää muun muassa pienentämällä kauriskantoja. Hirvenmetsästys kestää 15. tammikuuta ja valkohäntäpeurojen sekä metsäkauriiden helmikuun puoliväliin.
Pienennä eläinkolarin riskiä
-vältä hämärässä ajamista
-käytä pitkiä ajovaloja, kun mahdollista
-hirvivaara-alueilla laske ajonopeutta
-jos eläin tulee eteen, väistä takapuolelta, jos mahdollista
-jos kolari sattuu, huolehdi muiden tielläliikkujien varoittamisesta
-ilmoita eläinkolarista aina poliisille, joka huolehtii eläimen hävittämisestä
Neuvot If Vakuutus
Näin toimit onnettomuuspaikalla
-varoita muuta liikennettä
-huolehdi loukkaantuneista taitojesi mukaan
-soita 112
-ilmoita kolaripaikka tarkasti
-merkitse kolaripaikka
Neuvot Suomen riistakeskus
Merkitse hirvieläinkolarin paikka ja soita 112
Suomen riistakeskus neuvoo merkitsemään onnettomuuspaikan ja soittamaan hätänumeroon 112, mikäli kolaroi hirvieläimen kanssa.
– Helpoiten ilmoitus hätäkeskukseen onnistuu soittamalla kolaripaikalta 112 Suomi -mobiilisovelluksella. Tällöin hätäkeskus saa tietoonsa tarkan tapahtumapaikan ja suurriistavirka-apu löytää perille, riistasuunnittelija Reima Laaja Suomen riistakeskuksesta kertoo.
– Soitto käynnistää tapahtumaketjun, jonka päätteeksi riistanhoitoyhdistyksen suurriistavirka-apu eli SRVA käy noutamassa kuolleen eläimen tai käynnistää loukkaantuneen eläimen jäljestyksen.
Autossa kannattaa pitää Suomen riistakeskuksen riista.fi -sivuilta löytyvää riistaonnettomuusmerkkiä, jossa on toimintaohjeet suurriistakolarien varalle. Merkillä voi merkitä myös kolaripaikan.
– Kolaripaikka tulee merkitä riistaonnettomuusmerkillä tai muulla autosta löytyvällä tarvikkeella, esimerkiksi muovipussilla, Laaja neuvoo.
Merkintä helpottaa kolarin jälkiselvittelyä ja loukkaantuneen eläimen jäljitystä. Merkki asetetaan kohtaan, jossa onnettomuudessa kuollut eläin on tai josta loukkaantunut eläin on kadonnut metsään. Jos eläin on kadonnut metsään, sidotaan merkki sille puolelle tietä, minne eläin katosi.