Teksti Juha Laakso, kuvat Somero-lehden ja Someron Voiman arkistot
Sunnuntaina, lokakuun 23. päivänä, tulee kuluneeksi 90 vuotta siitä, kun urheiluseura Someron Voiman perustamisasiakirja allekirjoitettiin Someron Työväentalossa. Seura juhlii merkkipäiväänsä kahdessa eri tilaisuudessa huomenna.
Viralliselta nimeltään uusi somerolaisseura oli Voimistelu – ja Urheiluseura Someron Voima ry. Se hyväksyttiin valtakunnallisen Työväen Urheiluliiton jäseneksi noin kuukauden kuluttua perustamisestaan.
Jo ennen Voiman perustamista Someron Työväenyhdistyksen alaosastoina olivat urheilutoimintaa harjoittaneet Alku– ja Pyrkivä-nimiset seurat, mutta kumpikaan ei säilynyt elinvoimaisena kovin pitkään.
koulun juhlasalissa.
Voima sen sijaan sinnitteli läpi sotavuosien koettelemusten. Hiihdon, yleisurheilun ja voimistelun rinnalle seuran lajivalikoimaan tulivat paini, nyrkkeily ja suunnistus. Myös palloilulajien harrastaminen alkoi herättää entistä suurempaa kiinnostusta ja joukkueita saatiin jalkeille pesä-, jalka- ja lentopallokentille.
Naiset mukana alusta lähtien
Viime vuosisadan alkupuoliskolla urheiluseurojen toiminta oli nykypäivään verrattuna huomattavan miesvaltaista. Voiman toiminnassa naisilla on kuitenkin ollut sijansa alusta lähtien: Vuonna 1937 seuralle perustettiin naisjaosto, johon liittyi heti mukaan kahdeksantoista naista.
Voimistelu oli naisjaoston ensimmäinen liikunnallinen toimintamuoto ja yhdessä seuran huvitoimikunnan kanssa naisjaosto järjesti seuran talouden kannalta avainasemassa ollutta iltamatoimintaa. Edelleen naisjaostolla on järjestelyvastuu muun muassa pikkujouluista ja muista seuratapahtumista ja toiminnallisella puolella ohjelmassa on muun muassa kuntopiiri- ja ryhmäliikuntaharjoituksia.
TUL:n valtakunnalliset liittojuhlat ja Hämeen piirissä järjestetyt piirijuhlat ovat keränneet suuret osanottajajoukot Someroltakin. Vuonna 1988 Voima vastasi Hämeen piirijuhlien järjestelyistä Somerolla. Tapahtumaan kerääntyi toista tuhatta osanottajaa, joiden marssi torvisoittokunnan tahdittamana läpi Someron keskustan oli juhlavaa seurattavaa.
Nyrkkeilyllä pitkät menestysperinteet
Nyrkkeily on ollut Voiman perinteikäs menestyslaji kaukaa viime vuosisadan puolelta lähtien. Seuralegendoihin niin kilpailu- kuin organisaatiotasolla lukeutuva Keijo Nyström saavutti lajissa piirinmestaruuden jo 1940-luvulla.
Sittemmin Kimmo Lehti iski somerolaisseuralle ensimmäisen poikien Suomen mestaruuden ja Esko Vahtera avasi mitalitilin miesten sarjassa.
Edelleen Voiman puheenjohtajana toimiva Timo Rannikko on yli viiden vuosikymmenen ajan ollut merkittävä vaikuttaja nyrkkeilytoiminnassa paitsi Somerolla, niin myös valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Hänen kädenjälkensä on näkynyt etenkin valmennustyössä, jonka hedelminä Voimalle ovat tuoneet TUL:n, Suomen ja Pohjoismaiden mestaruuksia ja -mitaleita sekä maaotteluedustuksia ainakin Hiedan veljekset Ari ja Petri sekä Korpi-Seppälän veljekset Kimmo ja Kari.
kehässä joskus 1980-luvulla. Avustamassa veli Kari Korpi-Seppälä.
Oman kilpailu-uransa jälkeen niin Hiedat kuin Kimmo Korpi-Seppälä ovat jatkaneet menestyksekkäästi valmennuspuolella. Heidän suojateistaan ovat tämän vuosituhannen puolella SM-kultaan tai muille mitalisijoille Voiman edustajina yltäneet Jarkko ja Sauli Putkonen, Nico Saarimäki ja Artturi Pechuyev.
Yleisurheilu uuteen nousuun?
Yleisurheilussa Someron Seiväskarnevaali-idean kehittäjä Kauko Nyström valittiin vuonna 1962 TUL:n parhaaksi yleisurheilijaksi ja seuraavana vuonna hän saavutti seiväshypyn Euroopan mestaruuspronssia naapuriseura Esan edustajana. Seuraavalta vuosikymmeneltä lähtien Nyströmin nimen hohdetta piti kirkkaana SM-mitalistina ja maaotteluedustajana kunnostautunut Keijo Nyströmin poika, eli Kaukon veljenpoika Kimmo Nyström.
Viime vuosisadan viimeisillä vuosikymmenillä Voiman riveissä kannuksensa luoneista yleisurheilijoista korkeimmalle ponnisti seiväshyppääjä Jari Holttinen ei tosin Kalevan kisoissa SM-hopeaa saavuttaessaan enää kasvattajaseuransa edustajana. Holttisen lahjakkaista sisaruksista myös Tuija ja Juha menestyivät varsinkin juniori-ikäluokissa erinomaisesti.
– Valitettavasti -70-luvun ykköslajimme, yleisurheilu, ei ole enää vähään aikaan ollut yhtä korkealla tasolla. Toivotaan, että nykyisistä junioreista saadaan tulevaisuudessa menestyjiä myös yleisurheilukentille; merkkejä uudesta noususta on jo ilmassa, myös tämän lajin parissa pitkään ja antaumuksella pakertanut seuran puheenjohtaja Rannikko toteaa.
Juniorit ja Suviheinä jalkapallon voimana
Palloilulajeista jalkapallo on läpi vuosikymmenten pitänyt hyvin pintansa erityisesti lasten ja nuorten suosimana harrastus- ja kilpailumuotona. Aktiivipelaajia on kentillä touhunnut kausittain parisataa ja miesten edustusjoukkue ylsi vuosituhannen alkupuolella kaikkien aikojen korkeimmille portailleen sekä sarjapeleissä (II-divisioona/Kakkonen) että Suomen Cupissa. Junioreiden sarjatoiminta on edelleen vilkasta ja myös naiset ovat viime vuosikymmenillä ottaneet lajin omakseen.
Voiman jalkapallojaosto on jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan vastannut somerolaisen urheiluvuoden merkittävimpiin tapahtumiin kuuluvan Suviheinäturnauksen järjestelyistä. Pelaajien määrä näissä kaksipäiväisissä jalkapallokarnevaaleissa nousee yleensä päälle kuudensadan ja urheilukentän laitamilla pelejä on parhaimmillaan ollut seuraamassa liki tuhatpäinen katsojajoukko.
Somerolla peliuransa aloittaneista Voiman jalkapallokasvateista Juha-Pekka Mäkinen pääsi Tampereen Pallo-Veikkojen kapteenina juhlimaan Suomen mestaruutta syksyllä 1994.
Lentopalloilussa hiljaiselon aikaa
Lentopallo eli Voimassa kukoistuskauttaan viime vuosisadan kahdella viimeisellä vuosikymmenellä. Sarjatoiminnassa oli parhaimmillaan mukana samanaikaisesti neljä aikuisten joukkuetta ja vielä useampia junioriryhmiä. Somerolaista palloiluhistoriaa Voima teki keväällä -97, kun seuran B-junioripojat saavuttivat kaikkien aikojen ensimmäisenä somerolaisjoukkueena palloilulajien SM-tason mitalin, pronssisen.
Viime vuosina suomalainen ja somerolainen lentopalloväki on saanut ihastella Voiman junioreista alkuoppinsa ammentaneen Aaro Nikulan nousua Suomen mestaruus- ja maajoukkuetasolle ja kansainvälisten kenttien lentopalloammattilaiseksi.
Sarjatoiminnan osalta pääasiassa poikien lentopalloharrastukseen keskittyneessä somerolaisseurassa on viime vuodet vietetty hiljaiseloa. Seuran pitkäaikainen sihteeri ja lentopallojaoston puheenjohtaja Harri Vuorela kuitenkin uskoo, että lentopallopallotoimintakin saadaan Voimassa taas tulevaisuudessa viriämään.
Vähintään piiritasolla menestystä tuottaneista lajeista paini, painonnosto, suunnistus, sekä yhdistetyn hiihto ja mäenlasku eivät enää pitkiin aikoihin ole olleet mukana Voiman lajivalikoimassa. Hiihdossa ja pyöräilyssäkin toiminta on nykyisin painottunut aktiivikilpailujen sijaan enemmän kuntoilupuolelle.
Uusien tuulien puhaltaessa Voima on ollut aina ajan hermolla, mistä osoituksena olivat muun muassa seuran järjestämät Someron ensimmäiset Teräsmies- eli triathlon-kilpailut. Myös salibandy kuului seuran lajivalikoimaan jo vuosituhannen alkupuolella.
Futsal on nyt voimissaan
Futsal, eli salijalkapalloilu, alkoi tekemään läpimurtoa Suomessa 1990-luvun puolivälin tietämissä. Voimassakin lajista innostuttiin jo saman vuosikymmenen loppupuolella ja siitä alkoi vauhdikas nousu piirinsarjojen kautta valtakunnalliselle huipputasolle.
Futsal-Liigaan Voima nousi keväällä 2011 ja pelaa nyt kahdettatoista peräkkäistä kauttaan pääsarjassa. Kausien 2015–16 ja 2018–19 päätteeksi Voima on juhlinut SM-pronssimitaleita. Seuran tilillä on myös TUL:n mestaruuksia, valtakunnallisen Final Four -turnauksen voitto ja yksittäisten pelaajien maaotteluedustuksia.
Ikään kuin Voiman varsinaisen syntymäpäivän kunniaksi seuran naisten ykkösjoukkue on sunnuntaina aloittelemassa pelikauttaan valtakunnan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla, Futsal-Kakkosessa. Myöhemmin samana päivänä monitoimitalon parketilla tulee esiintymään myös miesten liigajoukkue.
————————————
Valveilla jo viisi sukupolvea
– Pappani Uuno Aaltosen nimi löytyy Voiman perustamisasiakirjasta lokakuulta 1932, Valve kertoo.
Uuno Aaltonen, kyseisessä asiakirjassa titteliltään ”räätäli, Somero, Joensuu” on yksi neljästä allekirjoittajasta, jotka nimikirjoituksillaan vahvistivat Someron Voima ry -nimisen yhdistyksen perustamisen lokakuun 23. päivänä vuonna 1932.
– Hän oli tuolloin noin 35 vuoden ikäinen. Uunon tytär, eli minun äitini Helena Aaltonen (sittemmin Valve), oli syntynyt kaksitoista vuotta aikaisemmin ja hän lähti jo nuorena mukaan seuran toimintaan, Ismo Valve välittää perimätietoa edelleen.
Myös Ismon isä ehti olla mukana Voiman toiminnassa muun muassa painivalmentajana, ennen kuolemaansa suhteellisen nuoressa iässä. Vuonna 1954 syntynyt Ismo sai siis voimalaisuuden jo verenperintönä ja varsinkin ystäväpiirissä suosiota nauttineen jalkapalloharrastuksen kautta myös käytännön seuratoiminta alkoi tulla tutuksi.
Tällä hetkellä Ismo Valve toimii Voiman varapuheenjohtajana ja on jäsenenä seuran futsal-, kunto- ja veteraanijaostoissa.
Kahdeksankymmentäluvulla Voiman toimintaan tulivat mukaan ”Ipon” lapset Saija (nykyisin Vuori) ja Juha.
– Saija on ollut pitkään mukana etenkin seuran monissa taustatöissä ja Juhalla on taustaa yleisurheilusta ja jalkapallon pelaamisesta, Ismo kertoo.
Tällä hetkellä pelikentillä viilettää Aaltosten ja Valveiden suvun viides polvi. Saijan 15-vuotias poika Sebastien Galuszka on jo ehtinyt osoittamaan luontaista lahjakkuutta ainakin jalkapallon, futsalin ja jääkiekon harrastukseen. Innostuksen kestäessä ”Sebulla” on ilmeisen hyvät edellytykset kehittyä esimerkiksi jossakin näistä lajeista huipputasolle asti.
