Teksti ja kuvat Timo Kalenius
Hyvällä metsänhoidolla varmistetaan metsän tuoton ja arvon säilyminen tuleville sukupolville ja oikeaan aikaan tehdyt metsänhoitotyöt optimoivat metsän kasvun sekä siitä saadun tuoton metsänomistajille. Puuta tarvitaan nykyään yhä enemmän ja siksi hyvällä metsänhoidolla pyritään myös varmistamaan tulevaisuuden puunsaanti.
Somerolla asiasta olivat kertomassa Metsä Groupin piiripäällikkö Jari Mäntylä ja Someron alueen metsäasiantuntijana toimiva Teija Lehto . He esittelivät myös yhden Someron metsäalueelle tehdyn noin vajaan kahden hehtaarin kokoisen päätehakkuualueen, jonne myös on istutettu noin 2 000 kuusentainta.
– Olemme pitäneet vastaavanlaisia tilaisuuksia täällä Turun piirin alueella jo muutamia. Tilaisuuksien info on suunnattu pääsääntöisesti metsänomistajille, mutta myös suurelle yleisölle, jonka mielipiteet kiinnostavat myös meitä, ja siksi haluamme kertoa mitä ja miten metsiämme tällä hetkellä hoidetaan ja mikä niiden tila on, kertoo Jari Mäntylä.
– Päätehtävämme on oikeastaan varmistaa tulevaisuuden puunsaanti metsistämme ja saada metsät hyvin kasvamaan ja sitä kautta säilyttää riittävä hiilinielu metsissä. Tärkeimmät hiilinieluthan ovat meret ja metsät, joiden kummankin arvioitu sitovan ja varastoivan noin neljänneksen maailman hiilidioksidipäästöistä, jatkaa Mäntylä.
Metsävarojen riittävyyden ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen ovat olennainen osa metsien kestävää hoitoa ja käyttöä. Metsäkeskuksella onkin menossa valtion tukemana hanke, jossa niin sanottuja jättömaita metsitetään ja sitä kautta saadaan uutta metsäpinta-alaa Suomeen.
– Eihän metsätkään ihmeisiin pysty, mutta niillä on suuret potentiaalit parantaa tilannetta. Tämän takia on juuri otettu projektin alle nämä jättömaat, joissa ei oikein mikään tunnu kasvavan, niin yritetään nyt saada siellä puut kasvamaan ja sitä kautta uutta hiilinielua ja metsäpinta-alaan Suomeen, toteaa Jari Mäntylä.
– Metsähoidon kannalta taimikoiden hoidot ja toisaalta harvennukset ovat erittäin tärkeitä, jotta metsä saadaan kasvamaan ja pysymään kunnossa. Harvennukset olisi hyvä aloittaa noin viiden vuoden päästä istutuksesta ja kuitumittahakkuu tulisi suorittaa 30 vuoden päästä istutuksesta ja vielä siitä noin 10 vuoden päästä uusi harvennushakkuu. Mitä nuorempi metsä niin sitä tärkeämpää on, että harvennukset tehdään ajallaan, jolloin saadaan metsälle tilaa kasvaa, lisää Teija Lehto.
Somerolle kesällä 2021 päätehakattu ja muokattu noin kahden hehtaarina alue on esimerkki tyypillisestä päätehakkuun alueesta, johon on jätetty säästöpuita, tekopökkelöitä sekä suojatiheikköjä eläimiä varten. Vallalla ollut käsitys, että kaikki kaadetaan alta pois ja mitään ei laiteta tilalle, ei nykyään enää pidä paikkaansa.
– Tämä päätehakkuualue on hyvä esimerkki monimuotoisesta alueesta, jonne on jätetty suoja tiheikköjä eläimiä varten sekä useampia säästöpuita, jotka ovat vähempiarvoisia hakkuiden kannalta, mutta ovat tärkeitä pienelijöille ja hyönteisille. Sitten täällä on myös tekopökkelöitä, joilla saadaan metsään kuollutta pystypuuta ja nekin ovat hyväksi metsän pieneliöille, kertoo metsäasiantuntija Teija Lehto.
– Joku voi tietenkin ihmetellä, miksi näitä säästöpuita ja pökkelöitä metsään jätetään, mutta suurin osa Suomen metsistä on sertifioitu ja sertifiointi määrittää, että säästöpuita on hakkualueelle jätettävä. Päätehakkuualueita syntyy luonnostaan, kun metsät vanhenevat ja tulevat päätehakkuuikään ja varsinkin vanhat kuusikkometsät, joihin alkaa syntyä kuollutta puuta ja lahokasvua uudistetaan juurikin tällä tavalla ja turvataan samalla uusi puusukupolvi, lisää Lehto.
– Sertifikaatit ohjaavat meitä metsähoidossa ja vaikka ne eivät ole millään tavalla lakisääteisiä, haluamme niiden avulla kuitenkin todentaa sitä hyvää metsänhoitoa, mitä me teemme. Se on sen tarkoitus, lisää Jari Mäntylä.
