Uudenvuoden päivänä alkaa Somerolla ja somerolaisilla terveyden ja sosiaalihuollon uusi järjestys. Palvelut siirtyvät Varsinais-Suomen hyvinvointialueen komentoon. Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen suuren uudistuksen onnistumista on kaikki syyt toivoa. Luvassa onkin ”korkeatasoisempia, tasalaatuisia ja ketteriä palveluita”. Lupaus on kova, sillä Someron laadukkaiden terveyspalveluiden parantamisessa on haastetta. Nykyinen taso on kaukana suurten kaupunkien viikkojen jonotuskurjuudesta.
Sekavuutta ja toteutumattomia toiveita muutos varmasti tarjoaa. Kukaan ei voi odottaa siitä vastaavien ihmisten pystyvän ihmeisiin. Kenelläkään ei ole kokemusta tällaisen muutoksen toteuttamisesta. Mikään ei Somerolla muutu, ellei päätöksenteon siirtyminen etäälle johda siihen. Suuret ongelmat voisivat houkutella nimeämään sen pahoinvointialueeksi.
Suurinta osaa suomalaisista peruspalveluiden uudistus ei kuitenkaan koske. Kansalaiset jakautuvat kahden kerroksen väkeen. Noin 4,5 miljoonaa voi seurata tätä uudistusta turvallisesti katsomosta. Työterveyshuolto ja opiskelijoiden terveyspalvelut eivät muutu. Uudistuksen eturintamaan jäävät terveyskeskuksia käyttävät eläkeläiset ja työttömät.
Yksityisiltä lääkäriasemilta ostetaan vuosittain noin 11 miljoonaa kiireettömän hoidon vastaanottoa. He eivät ole ruuhkauttamassa terveyskeskuksia. Jos lääkärikäynnistä ollaan edelleen valmiit maksamaan omalla rahalla, se helpottaa ratkaisevasti sote-uudistuksen toteuttamista. Julkisen sektorin osuus kaikista hoidoista onkin selvästi alle puolet.
Kaksi tekijää ratkaisee kaiken: riittävätkö rahat erikoissairaanhoitoon ja vanhusten palveluihin. Ja pystytäänkö terveyskeskusten jonot poistamaan, sieltä missä ne ovat pahimmillaan. Niukkuutta joka tapauksessa jaetaan eivätkä rahat riitä kaikkeen, sanoo Kuntaliitto. Lisää rahaa, siis veroja, tarvittaisiin yli kuusi miljardia euroa. Siksi palveluita joudutaan karsimaan ja asiakkaita siirtämään etähoitoon.
Someron taloudessa muutos on valtava. ”Liikevaihdolla” mitaten Somerosta tulee pikku kunta. Verotulot supistuvat 23 miljoonaa euroa, valtion osuuksia saadaan vain neljännes entisestä ja toimintakate putoaa kolmannekseen, kun runsaan 35 miljoonan euron toimintakulut ja lähes 300 työntekijän palkat siirtyvät hyvinvointialueen maksettavaksi. Sote-kiinteistöistä kaupunki saa vuokratuloja pari miljoonaa, mutta vaarana on, että tiloja jää velkoineen tyhjäksi kolmen vuoden siirtymäkauden jälkeen. Rehellisesti onkin myönnetty, että alijäämä voi kasvaa ja paineet kuntaveron korottamiseen kasvavat tulevina vuosina.
Kun nyt on päätetty, että Somerolla kuntavero on ensi vuonna 7,86 prosenttia, tuloverotus muuttuisi ensi vuonna vain vähän, kiristyisi tai kevenisi vain 0,2 prosenttia. Progressiota siis alennettaisiin. Tosin palkkojen ja eläkkeiden inflaatiotarkistus on sen verran reipas, että se väistämättä kiristää monien veroja. Siksi on syytä toivoa, että sote tuottaa toivottuja säästöjä, eikä veronmaksaja joudu tulevina vuosina koville.
Johannes Koroma
pääkonsuli