Hallintosäännölle ja hyvinvointisuunnitelmalle hyväksynnät
Toiminto- ja henkilöstösiirrot kunnista hyvinvointialueelle aiheuttavat tarpeen muuttaa Someron kaupungin hallintosääntöä.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi organisaatiosuunnitelman ja hallintosäännön uudistamisen sekä myös hyvinvointisuunnitelman. Ne astuvat voimaan ensi vuoden alussa.
Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen sanoi valtuutetuille, että nyt tehtiin vain välttämättömimmät, tärkeimmät asiat ja uudistukset.
– Katsottavaksi tulee, mitä tarpeita muutoksille tarvitaan, kun hyvinvointialueen toiminta on käynnistynyt ja miten yhteistyö alkaa sujua. Luoko se tarvetta muuttaa jotain. Sitä seurataan, totesi Suikkanen.
Perusturvan toimiala siirtyy pääsääntöisesti hyvinvointialueelle. Palveluliikenne, omaishoidon palvelusetelien ja synnytyskorvausten myöntäminen ovat jatkossa hallintopalveluja ja kuuluvat kaupungin keskushallinnon toimialalle, kuten myös työllisyyden edistäminen.
Kunnan tekniselle toimialalle jää ympäristöterveydenhuolto, kuten eläinlääkintähuolto ja terveysvalvonta ja löytöeläintoiminta. Kaupungin sivistystoimen alla ovat vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston toiminta.
Tekniseltä toimialalta hyvinvointialueelle siirtyy suojelutoimi, palo- ja pelastustoimi.
Organisaatiosuunnitelmaan kuuluu myös tietohallinnon irrottaminen omaksi tehtäväalueekseen. Someron-opiston rehtorin tehtävät irrotetaan sivistysjohtajalta omaksi työkseen.
Näiden lisäksi talouspäällikkö muuttuu talousjohtajaksi, kehittämisasiantuntija kehittämispäälliköksi, hyte-koordinaattori hyte- ja yhteisöllisyyskoordinaattoriksi, työllisyyspalveluiden esimies työllisyys- ja maahanmuuttokoordinaattoriksi ja it-kehitysvastaava tietohallintopäälliköksi.
Someron perusturvalautakunta lakkautetaan 1.6.2023. Siihen saakka se käsittelee hallinnolliset tehtävät, jotka liittyvät vuotta 2023 edeltävään aikaan, ja jotka eivät kuulu hyvinvointialueen toimialaan.
valtuusto hyväksyi myös hyvinvointisuunnitelman vuosille 2022–2025. Hyvinvointitavoitteiden johtotähtiä ovat yhteisöllinen ja aktiivinen elämäntapa, turvallinen ja esteetön elinympäristö sekä ennakoiva ja asiakaskeskeinen palvelutuotanto. Yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja aktiivisuuden lisäämistä tavoitellaan kaikissa ikäryhmissä.
Tavoitteet on asetettu sellaisiksi, että tulevaisuuden Somero, jonka terveys- ja sosiaalipalvelut ovat siirtyneet hyvinvointialueelle, pystyy niihin omilla toimillaan vaikuttamaan.
Hyvinvointisuunnitelman laadinnassa on pyritty huomioimaan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen vuoden 2023 alusta alkaen kunnan ja hyvinvointialueen yhteisenä tehtävänä. Järjestöillä tulee olemaan tulevaisuudessa myös merkittävä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä.
Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan tärkeimpiä tehtäviä alueen elinvoimaisuuden kehittämisen rinnalla. Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Hyvinvointityö liittyy kiinteästi kuntastrategiaan sekä talouden ja toiminnan suunnitteluun.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta muutostilanteessa on erittäin tärkeää säilyttää toimivat verkostot ja hyvät toimintatavat kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Kaupungin oman toiminnan lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tehdään monissa yhdistyksissä ja yhteisöissä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa kunnalle jää lain mukaan edelleen vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin, kun tehtävä kytkeytyy kunnan muihin lakisääteisiin tehtäviin. Vastaava tehtävä on myös hyvinvointialueella. Kuntien ja hyvinvointialueen tulee tehdä myös yhteistyötä hyvinvoinnin edistämiseksi.
Someron kaupungin johtoryhmä ohjaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä, joka on osa kunnan kokonaisjohtamista. Poikkihallinnollinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä esittää suuntalinjoja ja toimii ohjaavana tahona.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on laaja-alaista kaikkia hallinnonaloja velvoittavaa terveyteen ja hyvinvointiin sekä niiden taustatekijöihin vaikuttamista sekä suunnitelmallista voimavarojen kohdentamista.
Hyvinvointikertomusten tavoitteena on hyvinvointitiedon tuottaminen, analysointi ja kehittäminen sekä hyvinvointityön linjaaminen ja varhainen puuttuminen.
Valtuutettu Elli Kurkikangas (vas.) toivoi esteettömyyskuvauksia ja hyvinvointisuunnitelman arviointimittareihin selkeyttä. Kurkikankaasta asiakastyytyväisyyskysely ei riitä, vaan tarvitaan selkeät mittarit, jotta palvelua voidaan jatkossa kehittää.
Riitta Lehtinen (sd.) totesi, että lautakuntien muutosehdotukset, tarkennukset ja suunnitelmat tulee laittaa hyvinvointisuunnitelman liitteeksi. Näin valtuusto päätti tehdä.
Kirsti Kurki (ps.) sanoi, että pitää muistaa panostaa myös palveluasumisen toiminnallisuuteen ja virikkeellisyyteen.
– Ei unohdeta Syreenipuistoa. Meillä on hienoja juttuja. Niitä pitää puolustaa. Kun osallistuu ja on mukana tekemässä, se tuo osaltaan elämässä kiinni pysymistä ja tarpeellisuuden tunnetta.
Markku Mäki-Teeri (kok.) muistutti, että teknisen puolen talousarvioehdotuksessa on kohdennettu vuosittain 20 000 euroa kaupungin rakennusten esteettömyysparannuksiin.
– Tulee muistaa kysyä myös vanhusneuvostolta tarkemmin, mitä ajatuksia sieltä tulee.