Varhaiskasvatukseen paljon uusia virkoja ja hoitopaikkoja
Kaupungin ensi vuoden budjettiesitys näyttää ylijäämää vajaan miljoonan. Tuloveroprosentti laskee 7,86:een.
Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen sanoo, että talousarvioehdotus on täysin poikkeuksellinen totuttuun nähden.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantovastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Sote-uudistuksen myötä poistuneet perusturvan asiat vaikuttavat toimintakatteeseen sekä verotulojen ja valtionosuuksien vähenemiseen.
Someron verotulot vähenevät liki 50 prosenttia, valtionosuudet yli 64 prosenttia, toimintatulot 25 prosenttia, toimintakulut 56 prosenttia ja toimintakate 61 prosenttia.
– Jatkossa tekninen toimi kerää kaupungin tuloista 61 prosenttia ja sivistystoimi 28 prosenttia. Menoista 54 prosenttia on sivistystoimen ja 29 prosenttia teknisen toimen, kertoo kaupungin talouspäällikkö Marita Forsberg.
– Tulo- ja menokehityksen täsmällinen arviointi on ollut muutenkin vaikeaa koronavaikutusten ja Ukrainan tilanteen vuoksi. Muutamaan vuoteen ei ole oltu normaalissa tilanteessa, sanoo Sami Suikkanen.
Vaikka käyttötalouden menot ja tulot vähenevät varsin radikaalisti, on Somero siirtymässä jälleen muutaman vuoden rauhallisemman vaiheen jälkeen erittäin intensiiviseen investointikauteen.
Tarkoituksella investointeja ei ole siirretty. Esimerkiksi päätöksiä on ollut valituskierroksilla ja hintojen nousu on tuonut ylimääräisiä hakukierroksia.
Vuosina 2023–2025 nettoinvestointitaso lähentelee keskimäärin 8 miljoonaa euroa vuotta kohden. Merkittävin kohde on uusi Tervaskanto, joka on kokonaiskustannuksiltaan 11,2 miljoonaa euroa. Siihen saa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aralta enimmillään 40 prosenttia avustusta. Palvelutaloon on varattu ensi vuodelle 7,2 miljoonaa euroa.
Toinen tärkeä kohde on Leivonpesän päiväkodin saneeraus, lisärakennukset tai aivan uusi päiväkoti. Kaupunginjohtaja sanoo, että Leivonpesässä tehdään kuntotutkimuksia, jossa kartoitetaan peruskorjauksen mahdollisuutta.
Koulu- ja päivähoitoverkosto heijastuu kaupungin kiinteistö- ja rakentamiskustannuksiin sekä henkilömääriin ja kustannuksiin. Kaupunginjohtaja odottaakin oppimisympäristöselvityksen valmistumista, jotta linjat saadaan selviksi ja pystytään suunnittelemaan tulevaa.
Hän toivoo selvitystä valtuuston hyväksyttäväksi jo joulukuiseen kokoukseen. Hän arvioi, ettei koulupuolella tapahdu muutoksia nopeasti, tuskin pariin tulevaan vuoteen.
– Investointiohjelma on kova. Tarvitaan lisää lainaa. Vyötä kyllä joudutaan tulevaisuudessa kiristämään. Investointeja täytyy saada painettua alas jossain vaiheessa, painottaa Suikkanen.
Lisää väkeä töihin
Lisää tekijöitä palkataan varhaiskasvatukseen ja kouluihin. Päivähoitoon perustetaan uusi lapsiryhmä, sillä tarvetta on jo tammikuusta alkavalle ryhmälle. Kevään aikana on tarkoitus etsiä lisätiloja evakossa olevalle Metsätien eskariryhmälle, purkaa päivähoitojonoa sekä varustautua tuleviin tilanteisiin.
Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä ehdotetaan palkattavaksi kolme kiertävää lastenhoitajaa lisää. Sen jälkeen heitä olisi kuusi. Tarvetta on myös kahdelle uudelle perhepäivähoitajalle. Nyt heitä on 11.
Palkattavaksi esitetään myös kahta varhaiskasvatuksen opettajaa, erityisopettaja, kaksi lastenhoitajaa ja erityisohjaaja.
Koulunkäynninohjaajia palkataan kaksi lisää ja lukioon yksi tuntiopettaja. Hankerahoitusten turvin perusopetukseen hankitaan viisi opettajaa. Hankkeisiin liittyvät tasa-arvo, kielitietoisuus ja koronan jälkihoito.
Sivistystoimessa on ollut töitä yltäkylläisesti. Kiirettä purkamaan aiotaan palkata vakituinen toimistosihteeri. Hänen työnsä jaetaan koulun ja varhaiskasvatuksen kesken.
Valmistavassa opetuksessa on työskennellyt tänä vuonna projektisuunnittelija. Hänen pestinsä ukrainalaisten oppilaiden opetuksen koordinoijana jatkuu ensi vuonna. Hakulistalla on hanketyöntekijä. Hän paneutuu kouluyhteistyön kehittämiseen ja koronavaikutusten minimointiin.
Kansalaisopistoon palkataan rehtori. Koulutuskoordinaattori alkaa hoitaa uutta yhteisöllisyyskoordinaattorin tehtävää.
Teknisessä toimeenkin tarvitaan lisäkäsiä. Maanrakennustöiden työnjohtaja on haussa maanrakennusinsinöörin työpariksi. Lisäksi nuorisopalveluihin palkataan toinen kokopäiväinen starttipajaohjaaja.
Yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa
Hyvinvointialueelle vuokraamista kiinteistöistä ollaan saamassa vuokratuloja 213 000 euroa kuukaudessa.
– Tulevat kolme vuotta vaikuttavat vuokratasoltaan turvatuilta. Tämän jälkeen varmaankin vuokratasot laskevat ja hyvinvointialue pohtii, mitkä rakennukset jäävät vuokralle, toteaa Suikkanen.
– Paljon riippuu myös siitä, miten yhteistyö hyvinvointialueen kanssa alkaa muotoutua.
Sami Suikkanen kuvaa tulevaa vuotta 2023 suurten muutosten vuodeksi. Someron kaupungin organisaatiota ja hallintosääntöä on muutettu, jotta se vastaa sitä, mitä kunnalta odotetaan.
Samassa yhteydessä kaupungin strategia on päivitetty. Tavoitteet ovat nyt strategian mukaisia. Kunnan työntekijöiden työhyvinvointia on kehitetty, töitä järkeistetty ja työilmapiiriä kohennettu.
– Pitää miettiä, miten tämä sisällä organisaatiossa tehty työ ulotetaan kuntaorganisaatiosta ulospäin asukkaille.
Kehitystyöhön liittyy yritysilmapiirin parantaminen, jotta Somero nousee yritysilmapiirimittauksissa Suomen kärkijoukkoihin.
Aktiivisuuden lisääminen kaikissa ikäryhmissä on tavoitteena. Yhteisöllisyys on Someron ydinajatus.
Kaupunginhallitus käsitteli kaupunginjohtaja Sami Suikkasen budjettiesitystä eilen illalla. Valtuusto lopulta päättää joulukuussa, mihin kaupunki panostaa ensi vuonna.
Tunnuslukuja 2023 budjettiesityksestä
– veroäyri 7,86 %
– toimintatuotot 6,8 milj. euroa
– toimintakulut 29,2 milj. euroa
– henkilöstökulut 17,5 milj. euroa
– palvelujen ostot 6 milj. euroa
– verotulot 15,7 milj. euroa
– valtionosuudet 10,6 milj. euroa
– tilikauden ylijäämä liki 840 000 euroa
– toimintakate 22,4 milj. euroa
– vuosikate 3,7 milj. euroa
– poistot 2,7 milj. euroa
– lainaa 14,7 miljoonaa euroa (josta uutta lainaa otetaan 4 miljoonaa euroa ja maksetaan pitkäaikaisia lainoja pois noin 2,2 miljoona euroa
– velkaa 1 746 euroa/asukas, maan keskiarvo 3 465 euroa
– asukkaita 8434 lokakuussa 2022
– investoinnit 9,3 milj. euroa: esimerkiksi palvelutalo uusi Tervaskanto 7,6 miljoonaa (rakentaminen jatkuu 2024), urheilukentän saneeraus 1,1 milj. euroa, katsomo 480 000 euroa ja huoltorakennus ja sosiaalitilat 290 000 euroa, kevyen liikenteen väylien suunnittelua ja toteutusta muun muassa Turuntielle ja Ihamäkeen 720 000 euroa, kunnallistekniikkaa Antintien 420 000 ja Mäkelän alueelle 355 000 euroa, Leivonpesän rakennus- ja LVISA-suunnitteluun 300 000 (hanke vaatii oppimisympäristöselvityksen valmistumisen), teiden rakentamiseen ja peruskorjaukseen 250 000 euroa, katuvalaistukseen 220 000 euroa, Rinnetie -Pääskyntien hulevesilinjan rakentamiseen yhdessä Someron Kaukolämmön kanssa 200 000 euroa, liikuntapuistoon 150 000 euroa, skeittiparkkiin 120 000 euroa, keskustaajaman liikenneturvallisuuden parantamiseen 120 000 euroa, hulevesiverkoston perusparannukseen ja laajennukseen 110 000 euroa sekä 150 000 euroa Paimionjoen yläosan säännöstelyn vesirakennustöihin (luvut vuoden 2022 budjetista)