Me uskotaan, että tämä auttaa

0
Urho Välttilä ja Jesper Hietala ovat löytäneet monenlaista roskaa Kirkonmäen alueelta, esimerkiksi tölkkejä, muovia, karamellipapereita, sipsipusseja ja nuuskapurkkejakin.

Kaverukset keräävät roskia tien vieriltä

Seitsenvuotias Jesper Hietala käveli koulusta kotiin. Hän ihmetteli, miten paljon koulun lähellä, tien reunassa ja ojissa on roskia. Poika kertoi äidilleen Satu Hietalalle ihmetyksensä, johon tämä vastasi: ”Mietipä, mitä asialle voisi tehdä.”

– Olin lukenut, että jotkut pelastavat koiria ja muita eläimiä. Jospa minä ryhdyn pelastamaan maailmaa, oli poika tuumannut ja aloittanut pelastamisen kotikulmiltaan Kirkonmäeltä.

Hietala on kulkenut roskapussin kera parin kilometrin lenkkiä useaan otteeseen.

Hän pyysi kaveriaan Urho Välttilää mukaan. Pojat ovat kolunneet samaa reittiä Kirkonmäen koulun, asuntoalueen ja paloaseman tietämillä. Saaliiksi he ovat saaneet muun muassa karamellipapereita, sipsipusseja ja muovia erilaisissa muodoissaan. Nuuskapurkkejakin on löytynyt.

Kahden pojan yhden kierroksen eli noin 2 kilometrin siistimislenkin tulos pusseissa.

Kaverukset ihmettelevät, miksi ihmiset heittävät roskia luontoon.

– Laittakaa ne roskiin, taskuun tai viekää kotiin. Ihmisiä taitaa kiinnostaa enemmän roskaaminen kuin roskien kerääminen.

He toivovat muitakin lapsia ja nuoria mukaan keräilyhommiin, aikuisiakin.

– Mutta eivät aikuiset jaksa. Kun ne tulee töistä, ne on ihan loppu, huokaa Jesper Hietala.

Urho Välttilä ja Jesper Hietala.

Äiti Satu Hietala on hyvillään poikansa oivalluksesta, kun sillä tehdään hyvää. Lapsi saa ulkoilmaa ja solmii kaverisuhteita.

Harrastuksia pojalla on toki muitakin, esimerkiksi jääkiekko, futsal, jalkapallo ja salibandy, ja kaverillaan Urholla koripallo, pianonsoitto ja ninja gym.

– Miksikö tätä teemme? Se on hyvä luonnolle. Me uskotaan, että tämä auttaa, toteaa poikakaksikko.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän