Nyt satuja lukevat lapset ja mummit kuuntelevat

0
Kirkonmäen koulussa oli toimittajan vierailuhetkellä satujen sankareihin liittyvä pukeutumispäivä. Ellen Rantanen (edessä) luki tietokoneen ääressä lukumummilleen yksin, mutta kuvaushetkellä luokan muutkin oppilaat halusivat tulla hänen ympärilleen.

Ellen Rantanen lukee näytön äärellä Eppu ylittää esteet -kirjaa Kirkonmäen koululla. Kuuntelemassa on lukumummi Olla-Riitta Mäkelä, joka fyysisesti istuu kaupunginkirjastossa omalla päätteellään.
Kyseessä on Lukumummien lukupäivät -projekti, jota kaupunki on toteuttanut Somerolla Kirkonmäen 3. luokan oppilaiden ja opettaja Nella-Mari Lindbergin kanssa marraskuun aikana.
– Toteutimme vastaavanlaisen projektin pilottina keväällä Oinasjärven koulun 3–4-luokan ja Ruut Saarimäen kanssa, kertoo projektisuunnittelija Maarit Laurento.
Oppilaat on luokassa jaettu ryhmiin, joilla jokaisella on oma mummi. Oppilaat käyvät vuorotellen lukemassa mummeille lempikirjojaan.
Pääasiassa äänessä ovat oppilaat, mutta sessioissa voidaan myös vuorotella mummin kanssa. Yhdessä keskustellaan kirjan sisällöstä tai voidaan selvittää, mitä tuntemattomat sanat tarkoittavat.
– Esimerkiksi meillä tuli eteen sana hongankolistaja, jota ei satua lukenut oppilas ollut koskaan kuullut, kertoo mummeista Liisa Penttilä.
Mummilla on videopuhelu aina yhden lapsen kanssa kerrallaan, ja se kestää 15–20 minuuttia. Sen jälkeen mummin kanssa jatkaa joku toinen.
Opettaja Nella Lindberg toteaa, ettei normaalissa kouluarjessa ole mahdollisuutta kuunnella jokaisen oppilaan lukevan vuorotellen varttia ääneen. Vaikka hän luetuttaa äidinkielen lisäksi ääneen tehtäviä myös muilla tunneilla, lukuaika jää melko vähäiseksi.
– Lukumummien toiminnassa aika ja henkilökohtainen lukemisen ohjaus ovat arvokkainta.
Lapset saavat hetkeksi yhden aikuisen jakamattoman huomion.

Kaupunki sai Lukumummien lukupäivät -projektille juuri EU:n hankerahoituksen.
Sen lisäksi että lukuprojekti kannustaa lapsia lukemaan ääneen, se myös edistää digitalisaatiota. EU:n hankerahoituksen tarkoituksena onkin nostaa syrjäisemmillä alueilla sijaitsevien peruskoulujen digitalisaation tasoa. Rahoitus auttaa laitepäivityksissä.
– Mummit olivat ensin sitä mieltä, että luetaan livenä kouluissa. Koronan takia se ei käynyt, ja päätimme toimia etänä. Se onnistuikin todella hyvin, myös aikataulullisesti, sanoo Laurento.
Projektille on myös perustettu oma verkkosivu (https://sites.google.com/edu.somero.fi/lukumummit/etusivu), jonka kautta kuka tahansa voi tutustua projektiin.

Sivustolla esitellään kirjoja, joita oppilaat ovat lukeneet lukumummien kanssa. Klikkaamalla kirjan kuvaa pääsee katsomaan, mitä mieltä kirjan lukija on kirjasta ja minkälaisen kuvan hän on itse siitä piirtänyt.
Jos haluaa itse lukea jokin esitellyistä kirjoista, sen voi lainata Someron kirjastosta.
Syksyryhmä on lukenut muun muassa Eppu-hevoskirjaa, Risto Räppääjää, Ella -kirjaa ja Neropatin päiväkirjaa.

Mummien lukupäivä -projektissa oppilas saa harjoitella ääneen lukemista ja etäyhteyksien käyttämistä.

Kuuden lukumummin ryhmä on lähtenyt hommaan talkoomielellä. Mukana ovat senioriopettajat Liisa Penttilä, Mirja Honkanen, Maarit Halme, Olla-Riitta Mäkelä, Kaarina Randell ja Pirjo Nuotio.
– Koko projekti on toteutettu etänä. Aluksi meillä oli yhteinen Google Meet -videotapaaminen, jossa esittäydyimme ja vaihdoimme ajatuksia puolin ja toisin. Lukusessioiden lopuksi tapaamme livenä Kirkonmäen koululla pikkujoulutapahtuman merkeissä, Laurento kertoo.
Etätyöskentely päätteillä oli uutta osalle mummeistakin, sillä eläkeläisinä he eivät välttämättä ehtineet työelämässään sitä kokea.
– Tässä saa yllättävän hyvän kontaktin, kun on kahdestaan oppilaan kanssa. Meillä on aina niin mukavaa yhdessä, kertoo Nuotio.
– Digitaidot ovat kaikille nykyään tärkeitä ja tässä paranevat niin omat kuin lastenkin taidot, hän lisää.
Mummit kehuvat lasten keskittymistä ja myös lukutaitoja. Jos joku ei kuitenkaan jaksa lukea varattua aikaa, mummi jatkaa.
– Välillä me myös keskustelemme, kertoo Kaarina Ran-dell.
– Saduissa esiintyy yllättävän pitkiäkin yhdyssanoja, tietää Honkanen.
– Mutta lukemalla lasten sanavarasto myös kasvaa, lisää Mäkelä.
– Esimerkiksi rottinkituoli on kolmasluokkalaiselle pitkä sana lukea. Minä kävin siitä myös lukijan kanssa kunnon keskustelun, että mikä se oikein on, kertoo Nuotio.
Palautteen antaminen on mummeista todella tärkeää.
– Se, että antaa rehellistä palautetta. Lapset kuuntelevat tarkkaan, mitä mummi sanovat. Se vie lukemista eteenpäin. Sääli, ettei enää harrasteta ääneen lukemista niin paljon. Siihen tarvitsisi kiinnittää huomiota kodeissa.
Mummeista paistaa innostus läpi.
– Tykkään lukemisesta ja tykkään lapsista, kiteyttää Maarit Halme.
Muut mummit nyökyttelevät ympärillä ja palaavat koneilleen kuuntelemaan satuja, joita lapset ovat taas valmiina heille lukemaan.
Kirkonmäen koulun puolella lukuvuorossa olevat lapset keskittyvät tehtäväänsä, mutta luokan muut oppilaat kertovat yhdellä sanalla ja yhteen ääneen, millaista projektiin osallistuminen on ollut.
– Kivaa!

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän