SAK:n Someron paikallisjärjestö keskusteli työelämän pelisäännöistä, eduskuntavaalien 2023 päätavoitteista ja mitä eduskunnassa on tehty ja saatu aikaan tällä hallituskaudella.
Asioita valottivat Suomen Ammattiyhdistysten Keskusjärjestön Turun toimistosta alue- ja järjestöasiantuntijat Kristiina Linna ja Ville Roslakka yhdessä demareiden kansanedustajan Katja Taimelan kanssa.
Tilaisuudessa oli paikalla 20 ammattiyhdistysaktiivia, jotka kävivät vilkasta keskustelua.
SAK:n tavoitteena on, että yhä useampi työntekijä pääsee työehtosopimusten piiriin.
– Paikallisen sopimisen on oltava tasapainoista. Sanelupolitiikka ei ole tätä aikaa. Jotta näin ei kävisi, työntekijöillä tulee olla luottamusmies ja ammattiliitto turvana työpaikoilla, totesi Ville Roslakka listatessaan SAK:n päätavoitteita ensi vuonna käytävissä eduskuntavaaleissa.
Työntekijöiden alipalkkaus ja hyväksikäyttö on estettävä. Ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen ennakkovalvontaa on tehostettava ja saatavuusharkinta säilytettävä.
Työtaistelun oikeus on turvattava. Työmarkkinarikollisuutta on kitkettävä vahvistamalla uhrin asemaa ja oikeusapukeinoja.
SAK on tehnyt kyselyn luottamushenkilöille, johon on vastannut 970 henkilöä.
– Kyselyyn vastanneiden mukaan 32 prosenttia työnantajista olisi 12 kuukauden aikana syyllistynyt laki- ja työehtosopimusrikkomuksiin. Tilanne on huonontunut, sillä vuonna 2016 näin ilmoitti tehdyn 28 prosenttia vastanneista, sanoi SAK:n Someron paikallisjärjestön puheenjohtaja Taina Ruuhilehto.
Rikkomuksia on arvioitu olevan eniten kuljetusalalla, seuraavaksi eniten yksityisellä palvelualalla.
Yleisintä on työehtosopimuksen määräyksien rikkominen. Työaika- ja työturvallisuuslakeja rikotaan. Myös palkkoja on jätetty maksamatta.
– Nämä tulokset eivät puolla paikallisen sopimisen lisäämistä. SAK ei vastusta paikallista sopimista, mutta sillä ei saa heikentää työehtoja, jatkoi Ruuhilehto.
– Eli paras tapa on turvata oma etu on kuulua omaan liittoon ja kassaan, jolloin riitatilanteessa voi niihin tukeutua ja saada apua liitosta.
Ostovoiman parantamiseksi SAK haluaa palauttaa työntekijöille siirretyt sosiaaliturvamaksut työnantajien maksettaviksi.
Kansanedustaja Taimela totesi, ettei kukaan enää muista, että vaalikauden alussa vaihtui pääministeri. Tuli korona, johon tarvittiin järjestelyjä ja rahaa. Sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ja Suomi haki Natoon. Tuli energiakriisi. Oli pitkään jatkuneet neuvottelut sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden ja työnantajien välillä.
– Osa hallituksen suunnitelluista esityksistä on siirtynyt loppuvaalikauteen, koska on tehty väliaikaista koronalainsäädäntöä, joka liittyi muun muassa maskeihin, aukioloaikoihin ja yritysten tukemiseen. Sen jälkeen tehtiin ratkaisuja liittyen sotaan; on kasvatettu ymmärrettävästi puolustusmenoja. Ollaan rakentamassa aitaa itärajalle. Ja nyt varaudutaan sähköpulaan, luetteli Taimela tapahtumien ja päätösten kiivasta tahtia.
Hallituksen budjettiriihen tukitoimet talvikuukausille ovat noin 800 miljoonaa euroa. Siihen kuuluu sähköenergian arvonlisäveron alennus 24 prosentista 10 prosenttiin, sähkövähennys tuloverosta ja Kelan maksama sähkötuki.
Sosiaaliturvaan liittyy linjauksia. Palkansaajat hyötyvät esimerkiksi työmatkavähennyksen korotuksesta ja jakeluvelvoitteen väliaikainen alentaminen on jo laskenut liikennepolttoaineiden hintoja. Päätös on olemassa, että tuo alennus jatkuu ensi vuodelle.
– Tuleva talvi tuo ongelmia myös pidemmässä juoksussa perheiden hyvinvoinnissa, ihmisten jaksamisessa ja mielenterveydessä.
Suomi on ehdottanut sähkön teknisen hintakaton alentamista. Hintakatto on nyt jäädytetty ja komissiolta odotetaan päätöstä, ettei merkittävää tuotantoa jää katon ulkopuolelle. Suomi on vaatinut komissiolta myös vahvempia toimia kaasun hinnan hillitsemiseksi.
– Uusiutuvan energian vastustamisella ja fossiilisiin takertumisilla olisimme Venäjästä riippuvaisia Keski-Euroopan maiden tavoin. Eli tulevaisuudessa pitää entistä enemmän panostaa uusiutuviin energiamuotoihin. Se on tulevaisuutta, ja tuo myös työtä ja toimeentuloa, tuumi Taimela.
Liian vähälle huomiolle ovat jääneet hyvät asiat. Työllisyystavoite 74 prosenttia on saavutettu ja nuorisotyöttömyys on alimmillaan 15 vuoteen.
– Pitkäaikaistyöttömyyden eteen pitää jatkaa töitä; eri alueilla on suuria eroja. Tämä aika haastaa: energian hinnat, irtisanomiset, yt:t. konkurssit ja tulosvaroitukset.