Toissapäivänä järjestettiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaalit. Helsinkiläisen kotiseurakuntani kirkkosalissa sai yllättäen jonottaa äänestysuurnille, vaikka tiesin kyllä, että äänestysprosentti tulisi jäämään kotikulmillakin vaatimattomaksi.
Alustavien tietojen mukaan Helsingin äänestysprosentti oli kymmenen paikkeilla. Se on demokraattisessa järjestelmässä surkea luku, joka kertoo luonnollisesti siitä, miten vähän kirkon asiat kiinnostavat niitä, jotka kirkkoon kuuluvat. Vaalituloksen perusteella 90 prosenttia helsinkiläisistä kirkkoon kuuluvista ei ole kiinnostunut lainkaan siitä miten heidän kirkollisverorahojaan käytetään, millaista toimintaa seurakunnissa järjestetään, miten lapsia ja nuoria tuetaan, miten surevia kannatellaan, miten työttömiä autetaan, miten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohdellaan ja niin edelleen.
Nämä kysymykset eivät kiinnostaneet kovin paljon Somerollakaan, jossa äänestysprosentti jäi alle viidentoista. Miksi mahdollisuus vaikuttaa ei innosta? Onko se niin, että elämässä helpointa on, kun joku muu päättää asiat puolesta? Valitsemisen ja päättämisen taakka painaa harteilla. On mukavampaa istahtaa valmiiseen pöytään, jossa joku muu on päättänyt, mitä syödään. Ja jos jokin valinta on tehtävä, ainakin ihmistä helpottaa, kun on valmiiksi paketoidut vaihtoehdot, kuin ruokalistalla.
Valinnan tekeminen muuttuu vaikeammaksi, jos siihen keskittyy ajatuksella ja antaa sille merkitystä; kun ei riitäkään, että antaa ylipäätään äänensä jollekulle, vaan haluaa, että ääni menisi hyvälle, ehkä pätevällekin, tyypille. Miten keskivertoäänestäjä jaksaa arkensa keskellä ottaa selville, edustaako vaalikandidaatti juuri omia arvoja ja juuri siten kuin minä ne itse määrittelen?
Edustuksellisen demokratian iloja on se, että vaalimenuta ei tarvitse lukea edes joka vuosi, seurakuntavaalien kohdalla vain neljän vuoden välein. Silloin kun meille tarjoutuu tällainen helppo mahdollisuus valita eteen katetuista vaihtoehdoista jokin, se on etuoikeus, josta voisi olla kiitollinen.
Markus Virtanen
säveltäjä