Nuorten pahoinvointi, yhä nuorempien lasten keskinäinen väkivalta ja jengiytyminen – aiheita, joilta eli valitettavasti ole viime viikkoina voinut välttyä. Sisäinen turvallisuutemme järkkyy. Psyykkinen oireilu, yksinäisyys ja syömishäiriöt ovat lisääntyneet lasten ja nuorten keskuudessa.
Yhä nuorempia päihteiden käyttäjiä hakeutuu tai joutuu viranomaisten hoteisiin. Koronapandemia on muuttanut niin hoitoon kuin palvelutarpeen arviointiinkin pääsemistä. Tämä on kerryttänyt palveluvelkaa.
Nämä surulliset ilmiöt ovat jo leviämässä suurten kaupunkien ulkopuolelle. Varsinais-Suomessa on pidetty koulujen vanhempainiltoja väkivallan vuoksi jo useilla paikkakunnilla. Meillä Somerolla olemme vielä välttyneet ainakin vakavimmilta konflikteilta, mutta pysyäkseen niin, meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsiin ja nuoriin.
Katuväkivallan uhriksi on voinut joutua kuka vain.Eskaloitunut koston kierre ja sattumanvaraiset teot ovat tuoneet erityisesti nuorten keskuuteen jatkuvan väkivallan pelon. Sosiaalisen median kautta haettava julkisuus ja ”näyttäminen” on aiheuttanut sen, että pahoinpitely tai nöyryyttäminen ladataan nettiin kaikkien nähtäväksi. Tämä lisää uhrin häpeää ja mahdollisesti estää kertomisen aikuisille saatikka viranomaisille.
Muistettava on myös, että jokainen väkivallan ja rikollisuuden tielle lähtenyt nuori on merkittävä menetys yhteiskunnallemme. Pienestä pilasta on saattanut kehkeytyä jopa hengen riistäytyminen ja tällöin uhreja on monia.
Nuorten hätätilanteen tekee erityisen hankalaksi se, että samanaikaisesti on pulaa esimerkiksi koulupsykologeista ja -kuraattoreista. Huomioitava on myös, että nämä koulujen ammattilaiset ovat siirtymässä hyvinvointialueelle, kun taas muu nuorisotyö jää kuntiin.
On oltava tarkkana, että nuoret saavat saumattomasti palveluita ilman hyvinvointialueen ja kuntien välistä kiistelyä siitä, kenelle asia kuuluu. Matalan kynnyksen tukipalveluiden parantaminen ja pahoinvoinnin nopea tunnistaminen on oltava yhteiskunnan jokaisen toimijan työlistan kärjessä. Nykyiset hyvät toimintamallit eivät saa vaarantua hallinnon murroksessa.
Etsivän nuorisotyön tehtävä on tavoittaa 15–29 -vuotiaat ilman töitä, opiskelupaikkaa tai muuten hankalassa elämänvaiheessa olevat nuoret. Tavallisimmin heidän kanssaan vahvistetaan nuoren itsetuntemusta ja arjenhallinnan parantumista. Lisäksi vaikutetaan osallisuuden lisäämiseen ja siirtymiseen koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille.
Moniammatillinen avoin yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää jo neuvolasta alkaen. Lapsen ikääntyessä hän ja hänen perheensä eivät saa jäädä hallinnon väliinputoajaksi henkilöiden vaihtuessa.
Jokaisen toimijan on tartuttava toimeen tuntiessaan huolta toisesta. Tähän huoleen on tartuttava niin varhain kuin mahdollista tavoitteena auttaa lasta, nuorta ja hänen perhettään kriisin alkuvaiheessa, jolloin mahdollisuudet ongelman ratkaisuun ovat vielä suuret. Näin estetään ongelmien kärjistyminen tai kasautuminen ja ehkäistään lapsen tai nuoren pahoinvointia yhdessä.
Jani Kurvinen
yrittäjä, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja