Suomen riistakeskus peräänkuuluttaa petohavaintoja.
Suurpetokantojen kehitystä seurataan petoyhdyshenkilöverkoston avulla, joita Someron alueella on neljä.
Verkoston varmentamat havainnot muodostavat suurpetokantojen arvioinnin perustan.
– Ilmoittamalla oman havaintosi alueesi petoyhdyshenkilölle autat tarkentamaan kannanarviointia, toivoo riistakeskus.
Petoyhdyshenkilöt ovat vapaaehtoisia, koulutettuja asiantuntijoita, jotka tarkastavat ja määrittävät suurpetohavaintoja. Kansalaisten toivotaan ilmoittavan tekemistään susi-, karhu-, ilves- ja ahmahavainnoista alueen petoyhdyshenkilöille.
Suurpetohavainto voi olla näköhavainto eläimestä tai havainto jäljistä, jätöksistä, haaskoista tai raatelujäljistä. Havainnon yksityiskohdat ja tarkka sijainti pyydetään ilmoittamaan paikalliselle petoyhdyshenkilölle heti tapahtuman jälkeen. Ilmoittamalla havainnon tukee riistantutkimusta, ja auttaa viranomaisia saamaan tarkemman käsityksen alueen suurpetotilanteesta.
– Varsinais-Suomessa susia on paljon ja havaintoja tehdään runsaasti, nopea reagointi ja havainnosta ilmoittaminen petoyhdyshenkilölle sen varmistamiseksi on tärkeää, sanoo riistasuunnittelija Lasse Heimo.
Viranomaiset ja riistahallinto, kuten poliisi ja Suomen riistakeskus, käyttävät havaintoja päätöksenteon tukena. Lisäksi havaintoja hyödynnetään suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyssä, kuten suurpetoaitojen ja muun vahinkojenestomateriaalin kohdentamisessa. Havaintotietoja voidaan käyttää myös arvioitaessa lasten koulukyytien tarpeellisuutta.
Havaintoja kirjataan vuosittain kymmeniätuhansia, joten kyseessä on todella mittava vapaaehtoistyön voimannäyte.
– Pelkästään Varsinais-Suomessa petoyhdyshenkilöt kirjaavat Tassu-järjestelmään lähes 5 000 erillistä havaintotapahtumaa vuodessa, Heimo sanoo.
Kaikki petoyhdyshenkilön tarkastamat suurpetohavainnot kirjataan Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään. Havainnosta kirjataan muun muassa eläinten laji ja lukumäärä, havaintoaika ja -paikka. Myös jälkien mitat kirjataan aina kun mahdollista.
Ilveksen ja suden jälkihavainnoista mitataan etutassun leveys ja pituus, karhun ja ahman jälkihavainnoista etutassun leveys. Asutuksen läheisyydessä liikkuneista suurpedoista kirjataan lisäksi etäisyys lähimpään asuttuun rakennukseen.
Riistakeskus neuvoo, että jos kohtaa suurpedon hoidetussa pihapiirissä tai laitumella, on syytä pyrkiä karkottamaan se kovaa ääntä pitämällä ja tekemällä eläimelle selväksi, että paikalla on ihminen. Tällainen kohtaaminen tulee ehdottomasti ilmoittaa petoyhdyshenkilölle.
Jos suurpeto aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa kodin pihapiirissä, tai suurpedon kanssa ajautuu kolariin, pitää ottaa yhteyttä hätäkeskuksen (112) kautta poliisiin.
Petoyhdyshenkilöitä Somerolla
Antti Viilola (Somerniemi) 040 5579477, antti.viilola@e-weber.fi
Jarkko Nyström (pohjois-Somero) 0509172935, jarkko.nystrom78@gmail.com
Jorma Tapani Launiainen (Salontie) 0400 900 253, nummila@hotmail.com
Aku Hiljanen 0408209593, hiljanen.aku@gmail.com