Keskikokoisesta noin viiden–kuuden kilon joulukinkusta poistuu uunikypsentämisessä yli puoli litraa rasvaa. Pelkästään Somerollakin siis valtava määrä. Kinkun hankkii joulupöytäänsä viime vuoteen verrattuna yhä useampi, jopa 73 prosenttia suomalaisista.
Vaihtoehto poisheittämiselle, tai pahimmassa tapauksessa viemäriin kaatamiselle jonne se ei missään tapauksessa kuulu, on saattaa kinkunrasva kierrätykseen.
– Meillä oli rasvankeräyspiste parisen vuotta sitten. Sitä tuli hieman vähänlaisesti, joten asiaa tutkittuamme lopetimme tuon palvelun. Toivottavaa keräys kuitenkin on, sillä rasvan voi käyttää hyödyksi, kun se väärässä paikassa on ikävä jäte, K-Supermarket Härkätien kauppias Mika Pukkila kommentoi.
Loimi-Hämeen Jätehuollolla on tarjota kinkkurasvan biojäteasema myös Somerolla. Vaihtoehtona on myös laittaa rasva kiinteistön biojäteastiaan, kellä sellainen on.
Kahdeksan prosenttia suomalaisista kaataa yhä paistinrasvat viemäriin, jossa se aiheuttaa tukoksia ja ylivuotoja. LJH:n viestintä ja logistiikkapäällikkö Mirva Naatula muistuttaakin, että jopa sekajäte on rasvalle parempi paikka kuin viemäri.
– Rasvan voi tuoda maksutta keräyspisteeseen vaikkapa kartonkipakkaukseen, kuten maitotölkkiin pakattuna. Asemalta löytyy astia, jossa tunnuksena on Kinkkurasva kiertoon.
Asemakeräykseen voi tuoda samalla myös muita joulunajan biojätteitä, muutakin kuin rasvaa. Ne pakataan vaikka paperipussiin ja juoksevat aineet kartonkitölkkiin.
Jäteasemalta rasvajäte kuormataan samaan kuormaan muun biojätteen kanssa. Se menee biokaasun tuotantoon Forssaan Envorille. Jätteestä saadaan lämpöä ja sähköä sekä lopputuotteena multaa.
Muuta huomioitavaa joulunajassa on, että joululahjapaperit eivät käy paperinkeräykseen, vaan niiden paikka on seka- tai energiajäte.
– Tavalliset joulukuuset voi myös tuoda maksutta asemalle. Niitä otetaan vastaan Someronkin asemalla koko tammikuu, Naatula päättää.