Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.) piipahti Somerolla keskustan eduskuntavaalikierroksella. Hän tuli Salosta. Kiiruun talosta matka jatkui Koskelle, Loimaalle, Paimioon ja Sauvoon.
Honkonen sanoi maaliin saatavan suuren sote-uudistuksen, joka muuttaa kuntien roolia merkittävästi. Uudet hyvinvointialueet hoitavat jatkossa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen. Kuntien hoitoon jää murto-osa nykyisistä palveluista, kuten liikunta-, vapaa-aika-, nuoriso-, koulutus- ja sivistysasioita. Kun toiminta vähenee, niin samalla kuntien valtion rahoitusosuudetkin.
– Sivistys ja koulutus nousevat tärkeään rooliin kunnan toiminnassa. Tiukassa rahallisessa tilanteessa kunnilla saattaa olla houkutus leikata kulttuurimäärärahoista, kun se ei ole lakisääteistä palvelua, arvioi Honkonen.
– Uskon, että seuraava eduskunta saa tarkasteltavakseen kuntien roolia, palveluita ja niihin liittyvää lainsäädäntöä.
Ministeri piti kulttuuria tärkeänä elinvoimana ja monen ongelman ennaltaehkäisijänä. Hän koki, että kulttuurin tärkeys ei näy juurikaan valtion rahallisena tukena. Honkonen ei kuitenkaan näe, että valtion tehtävä olisi ohjata kuntia käyttämään lisää rahaa ja voimavaroja kulttuuriin.
– Kulttuuri lähtee pitkälti alueen paikallisista lähtökohdista. Kyllä Somerolla tiedetään parhaiten, mitä täällä pitää tehdä ja järjestää. En näe, että valtio ohjaisi tai maksaisi sitä. Eikä kaiken tarvitse olla ilmaista. Kolmas sektori on tärkeä lenkki kulttuurinkin tuottamisessa.
Ministeri Honkosesta yhdessä tekeminen ja tapahtumien organisoiminen lisää yhteisöllisyyttä.
Yleisö otti esiin huolen lasten ja nuorten liikkumattomuudesta ja kunnon heikkenemisestä. Kysyttiin, onko valtiolta tulossa tukea. Ministeri mainitsi Liikkuva koulu -hankkeen, jossa koulupäivän yhteyteen on lisätty vapaaehtoista liikuntaa.
Liikunnan kokonaismäärä on nykyään vähäinen. Lapsilla on niukalti päivittäistä arki-/hyötyliikuntaa.
– On tutkittu, että heikoiten opiskelussa menestyvät hyötyvät liikunnasta eniten. Heidän oppimistuloksensa paranevat liikunnan ansiosta.
Ministeri muistutti, ettei liikkumattomuutta voi pelkällä rahalla hoitaa.
– Digilaitteet passivoivat niin lapsia kuin aikuisia. Näytön tuijottaminen on perheen vuorovaikutuksesta pois. Ruutuaika vähemmälle ja perheen yhteisiä hetkiä enemmän. Kyllä se on vanhemmista paljon kiinni.
Hänestä asennemuutosta tarvitaan koko kansalle. Hän kehotti kaikkia liikkeelle.
Ministeri toi esiin myös energia-asiat. Hänestä Suomen kansalaisten oikeudellinen asema ei saa heiketä Ukrainan sodan ja maailman markkinatilanteen vuoksi. Sähkön samoin kuin veden tulisi kuulua perusoikeuksiin.
Hänestä juuri energia-aseen käyttämistä itänaapuri yrittää käyttää hyväkseen.
– Hätäapu energiakustannuksiin on paikallaan kansalaisille, mutta pysyvää tukea ei voi valtiolta odottaa. Ei voi olla niin, että valtion on otettava velkaa tätä varten.
Honkonen korosti, että Suomen pitää kehittää sähköomavaraisuutta, ja muutenkin omavaraisuutta kautta linjan, esimerkiksi myös teknologiassa ja tieteessä.
– Omavaraisuusasteen kasvattaminen on järkevää ja tärkeää, jotta ei ole muiden varassa.
Ministeriltä kyseltiin, miten houkutella lapsiperheitä paikkakunnalle. Saman asian kanssa kipuilee suurin osa Suomen kunnista, kun syntyvyys on pudonnut. Puolet ikäluokasta alkoi opiskella nyt syksyllä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. On arvioitu, että vuonna 2030 koko ikäluokka olisi vain puolet nyt aloittaneiden opiskelijoiden määrästä.
– Palvelut ovat mainiot liki kaikissa maaseutukunnissa. Ne ovat paremmin saatavissa kuin isoissa kaupungeissa. Palveluilla on vaikea kilpailla. Ilmapiiri pitäisi saada lapsiystävällisemmäksi koko yhteiskunnassa.
– Toisaalta Suomi ei pärjää ilman työperäistä maahanmuuttoa. Tarvitsemme työntekijöitä, jotta Suomen maata pystytään pyörittämään.
