Rakkaimmat joululauluni

0

Perinteiset ja uudehkot joululaulut kuuluvat erottamattomasti jouluuni. Joskus ne voivat olla myös uusvanhoja. Viktor Rydbergin Tonttu -runon sävelsi Lyyli Wartiovaara-Kallioniemi , ja runokäännöksiä on kaksi: Valter Juvan : ”Pakkasyö on, ja leiskuen / pohja loimuja viskoo. / Kansa kartanon hiljaisen / yösydänuntaan kiskoo…” ja Yrjö Jylhän : ”Tuima talven on pakkanen, tähdet kiiluvat yössä. / Kansa kartanon hiljaisen / nukkuu jo, uupunut työstä…”. Laulu on tullut minulle tutuksi Finntrion esittämänä, mutta nyt aivan äskettäin, marraskuussa, hevimies JP Leppäluoto julkaisi siitä rankan mutta ehdottomasti tunnelmallisen versionsa. Hän käyttää Valter Juvan käännöstä.

Tuikkikaa, oi joulun tähtöset on kansakoulunopettaja Elsa Koposen (1885–1977) riipaiseva teksti vuodelta 1913. Se tunnetaan sekä P.J. Hannikaisen sävelmänä (1918) että Armas Maasalon melodiana (1922). Reijo Pajamo on kirjoittanut kaksi erinomaista teosta joululauluistamme: Taas kaikki kauniit muistot . Joululaulujen taustat ja tarinat (1982) ja Joululaulujen kertomaa (2011). Sijansa saa myös Tuikkikaa, oi joulun tähtöset.

Elsa Koponen syntyi Leppävirralla ja valmistui kansakoulunopettajaksi Sortavalan seminaarista. Hän opetti muun muassa Lohjalla, Rääkkylässä ja Siilinjärvellä, josta virasta hän jäi eläkkeelle. Elsa Koponen oli mennyt kihloihin seminaarista päästyään, mutta hän purki kihlauksen, koska pelkäsi jo etukäteen sitä, että hän huomaisi olevansa kuitenkin yksin rakastettunsa rinnalla. Tätä hän ei uskonut kestävänsä.

Tuikkikaa, oi joulun tähtöset sisältää kuusi säkeistöä. Ne kolme, joita ei yleensä lauleta, kuuluvat seuraavasti: ”Kerran loppuun joulun satu saa, / elämä, ah, ketä armahtaapi? / Kerran silmän täyttää tuskan veet, / sielu kulkee suuret syvänteet. / Siks`, oi tähtisilmät, loistakaatte! / Riemunkielet kerran katkeaa, / säveleitä suru syventääpi, / kerran särkyy lapsuusonnen rusko,/ elämästä katoo onnen usko, / siks´, oi riemulaulut, heliskäätte! / Tähtisilmä kerran tummentuu, / riemulaulu kerran hiljentyypi – / kerran sielu yksin yössä valvoo, / menneen onnen muisteloita palvoo. / Siks´, oi tähtisilmät, loistakaatte! ”.

Reijo Pajamo arvioi, että P.J. Hannikaisen sävelmä on kansanomainen ja laulullinen, Armas Maasalon puolestaan sävellyksellisempi ja soittimellinen, esimerkiksi sellolle sopiva.

Juice Leskisen Kuusessa ollaan -joululevy (1980) sisältää sekä perinteisiä joululauluja bändisovituksina että muun muassa nykyjoululauluklassikon Sika . Oma suosikkini on synkkävärinen Itäisten maiden viisaat miehet , jossa Juice Leskinen käsittelee maailmanpolitiikkaa ja sen silloisia merkkimiehiä: Leonid Brezhneviä, Jimmy Carteria ja ”ajatollah Narkomenia”. ”Kunhan valmiiksi saamme me raketin, / teemme maailmasta pehmeän paketin, /sillä itäisten maiden viisaat miehet / jouluksi saa / sodan julistaa.”

Biisin puheosuus on alakuloisuudessaan nerokas: ”Jossakin kauniilla planeetalla / istuvat Josef ja Maria. / Tuskin on nähty auringon alla / murheellisempaa paria. / He kysyvät: `Miksi se poika tehtiin? / Vain jaloissa tuolla se kulkeutuu.´ / Toiset miehet menevät nyt maailman lehtiin, / – mutta niinhän se ympyrä sulkeutuu. / Ja he saivat jouluksi mustaa kultaa, rikinsavua ja murhamiehiä.”

Rauli Badding Somerjoki oli jouluihminen, vaikka underground-aikoinaan hän levyttikin muodikkaasti joulunviettoa kritisoivaa materiaalia. Hänen pikkusiskonsa Mailis Niemelä on kertonut, että Hirsjärven kansakoulun kuusijuhlassa Badding lauloi soolo-osuuden ranskalaiseen joululauluun Heinillä härkien kaukalon. ”Hän lauloi kuin enkeli”, kertoi Mailis minulle.

Baddingilla oli tuohon aikaan r-vika, sellainen pehmeä poski-r, jonka hän opetteli myöhemmin itse pois. Laulussa on paljon r-kirjainta, ja tuokiokuva on vavahduttava: valkotukkainen poika laulamassa kuin enkeli: ”Ristillä rinnalla ryövärin / nukkuu uhri puhtahin. / Enkelparven tie / kohta luokse vie / rakkautta suurinta katsomaan.”

Keikka-aikoinaan Badding halusi laulaa Jouluyön, juhlayön englanniksi ( Silent Night, Holy Night ) riippumatta vuodenajasta ja yleisön ja bändin kiinnostuksesta. Juice Leskisen bändin kanssa hän esitti sen kerran ex tempore twist-kompilla. Laulu on taltioitu myös kotivideolle Baddingin kantakapakan Baari Bertinan pikkujoulusta pari viikkoa ennen Baddingin menehtymistä.

Eija Komu
filosofian tohtori, kirjallisuudentutkija, kriitikko