Venäjän hyökkäyssodan takia sähkökatkot uhkaavat tänä talvena Suomea. Myös Someroa. Energiasta tulee olemaan pulaa ja epävarmuutta, mutta kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan kiertävät sähkökatkot ovat vasta se viimeinen keino.
– Tulevista katkoista ei tiedä kukaan. Jos katko tulee, niin meillä lämpö toimii varavoimalla, jossa diesel-generaattorit kytkeytyvät automaattisesti päälle. Hakepannut käyvät siis normaalisti, kertoo Someron Lämmön ja Vesihuollon käyttöpäällikkö Rauno Kasvi.
Kaukolämpökiinteistöissä ongelmia tulee, kun hanasta päästetään vettä.
– Venttiilit voivat jäädä asentoon, missä ne ovat olleet sillä hetkellä, jolloin sähkökatko tulee. Silloin hanasta voi tulla ylikuumaa vettä.
Kuuma vesi paitsi polttaa, voi myös vaurioittaa putkia. Riski koskee komposiitti- ja muoviputkia, joita nykyisin pääosin käytetään.
– Kaukolämpöön liitetyissä kiinteistöissä on lämpimän käyttöveden käyttöä vältettävä, sillä hanasta saattaa tulla lähes 100-asteista vettä, Rauno Kasvi varoittaa.
Sekä Someron keskustan että Oinasjärven taajaman alueella niissä kiinteistöissä, jotka on liitetty vesihuollon vesijohto- ja viemäriverkostoon, tulee sähkökatkoissa välttää sellaisen veden käyttöä, josta syntyy viemäriin johdettavaa jätevettä.
Mistä vettä
Keskustan veden riittävyydestä huolehtii lyhyissä katkoissa vesitorni. Jakkulassa, Kerkolassa ja Pitkäjärvellä on oma verkosto, ja jos sähkö menee poikki, vedentulo lakkaa. Pidempiaikaisissa katkoissa niihin saadaan hana avattua mekaanisesti muualta.
– Niin sanottu kriisiajan vesi saadaan tulemaan koko verkkoon. Käytössä on kaksi siirrettävää aggregaattia sähköntuotantoon ja myös puhdistamolle tulee sellainen, Kasvi tietää.
Jätevesipuoli
Jätevesipuolella keskustassa on 13 pumppaamoa. Niitä ei sähkökatkoissa saada toimimaan, Akustin pumppua lukuun ottamatta.
– Jonkun aikaa jätevettä mahtuu pumppaamoon ja putkiin, mutta sellaista vedenkäyttöä tulee sähkökatkojen aikana välttää, mistä syntyy jätevettä. Jos vettä käytetään, syntyy ylivuotoja. Siinä tapauksessa vaihtoehtoina on Kirkkojärvi, tai kellarit, Rauno Kasvi tähdentää.
– Mutta toivotaan, ettei sähkökatkoja tule.
Sähköpula voi syntyä joko vähitellen vuorokausien aikana, esimerkiksi pakkasen kiristyessä. Tai nopeasti ja yllättävästi, jos voimantuotantoon tai siirtoyhteyksiin tulee häiriö.
Sähköpulassa on tosi kyseessä, minkä vuoksi kansalaisia kehotetaan energiansäästöön. Suomessa pyritään siihen, että kiertävien sähkökatkojen pituus on enintään kaksi tuntia, minkä jälkeen sähköt olisivat jälleen päällä vähintään kaksi tuntia.
Sähkö turvattaisiin esimerkiksi sairaaloissa.