Teksti Sari Merilä, kuvat Kari Eerikäinen
Somerolla nostettiin itsenäisyyspäivänä esille Mannerheimin Lastensuojeluliitto, silla juhlapuhujaksi oli pyydetty MLL Someron paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Heidi Virtanen.
MLL Somero sai marraskuussa Vuoden teko -palkinnon Varsinais-Suomen piiriltä häkellyttävän nopeasta reagoinnista muuttuneeseen maailmantilanteeseen ja ukrainalaisten auttamiseen.
MLL:n perusti Suomeen Sophie Mannerheim auttamaan äitejä ja heidän lapsiaan itsenäistymisvuonna 1917. Vuonna 1920 hän pyysi avukseen Arvo Ylpön ja yhdessä he perustivat 4.10.1920 Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliiton.
Järjestön ohjelman lähtökohtana oli, että kaikkia lapsia oli hoidettava hyvin ja että kaikilla lapsilla oli oikeus asiantuntevaan huoltoon.
– Ylpön mielestä tärkein tehtävä oli taistelu imeväiskuolleisuutta vastaan. Taistelu alkoi toden teolla 100 vuotta sitten, kun Ylppö avasi lastenlinnan halkokellarissa neuvonta-aseman, jossa äitejä opastettiin maksutta lastenhoidossa. Se oli maamme ensimmäinen neuvola. Suomen neuvoloissa onkin siis tänä vuonna päästy juhlimaan 100-vuotisjuhlia, kertoi Virtanen seurakuntakeskuksen itsenäisyysjuhlassa.
– Tulokset neuvolatoiminnasta olivat hämmästyttäviä. Muutamassa vuodessa imeväiskuolleisuus laski aseman kirjoissa olleilla lapsilla 150:stä promillesta noin kolmeen promilleen. Tästä innostuneena neuvoloita alettiin avata muuallakin paikallisosastojen tuella.
MLL alkoi kouluttaa terveyssisaria 1924 ja heidät palkattiin lääkärien johtamiin lastenneuvoloihin, joita oli 1930-luvulla jo yli 150. Imeväiskuolleisuuden pienentämiseen tähtääviin toimiin lasketaan myös äitiyspakkaus, jonka edeltäjä oli MLL:n ja parin muun järjestön kehittämä kiertokori. Vähävaraisille perheille lainattiin vauvanvaatteita ja äitejä opastettiin.
– Nykyaikana tuntuu ihan uskomattomilta ohjeet, joita silloin on pitänyt jakaa, kuten esimerkiksi lasten liialliseen kahvinjuontiin puuttuminen.
Neuvolatyö tehosi, ja ennen talvisotaa imeväiskuolleisuus oli laskenut jo alle promilleen. Myöhemmin toiminta siirtyi kuntien vastuulle.
– MLL:n toiminnan punainen lanka on aina ollut päättäjiin vaikuttaminen niin, että yhteiskunta ottaa hoitaakseen järjestössä hyväksi koettuja työmuotoja.
– Somerolla on aikanaan toiminut kolme neuvolaa, yksi Aholassa ja sen naapurirakennuksessa, yksi Pitkäjärvellä nykyisen koulun ruokalarakennuksessa ja yksi Somerniemellä. Nykyään se tunnetaan Villa Oinaana, tosin nämä olivat jo kunnan ylläpitämiä, Virtanen kertoi.
MLL on kehittänyt paljon muitakin asioita.
– Tällaisia innovaatioita ovat esimerkiksi Lastenlinnan perustaminen, äidinmaitokeskukset ja lasten uimaopetus 1920–30 -luvuilla.
1940-luvulla alettiin kehittää lasten ehkäisevää mielenterveystyötä ja se työ ei lopu varmaan koskaan. 1950-luvulla kehitettiin keskoshuoltoa ja 1960-luvulla ohjattua perhepäivähoitoa.
– Somerollakin pitkään toiminut tukioppilastoiminta alkoi 1970-luvulla ja samaan aikaan jatkettiin päivähoidon kehittämistä.
Edelleen MLL:n toimintaa on Lasten ja nuorten puhelin, joka alkoi 1980-luvulla. Samaan aikaan alkoi myös leikkiperinteen vaaliminen, joka on tällä hetkellä isossa roolissa MLL toimintaa.
– 1990-luvulla alkoi lastenhoitopalvelu, joka Somerolla oli aktiivista 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Mutta kaupunki lopetti tuen hoitajavälityksestä, jolloin toiminta täällä loppui. Onneksi viime vuonna saatiin rahoitusasia taas kuntoon, ja kun vielä saisimme hoitajia lisää, niin toiminta olisi aktiivisempaa, totesi Virtanen.
Somerolla on nyt kovasti tapetilla lasten määrän väheneminen. Tänä vuonna tänne ei taida syntyä kuin viitisenkymmentä vauvaa.
– Parhaimpaan aikaan 1950-luvulla Somerolla oli myös lähes 30 kansakoulua ja nyt alakouluja on 4.
1952 Somerolla avattiin synnytyssairaala, jossa parhaimpaan aikaan syntyi yli 300 lasta vuodessa, toki osa synnyttäjistä tuli naapurikunnista.
– Siihen aikaan kaikki synnyttämiseen liittyvä oli kovin erilaista. Äidit makasivat sängyissään jopa 10 päivää ja vauvat tuotiin heidän luokseen vain syömään. Isät eivät infektioiden pelossa nähneet vauvojaan kuin ikkunan läpi, kertoili Virtanen.
Synnytyssairaalan taival Somerolla jäi lyhyeksi ja osasto sulkeutui jo 1967, kun synnytysten määrä oleellisesti väheni. Sen jälkeen Somerolta siirryttiin synnyttämään Saloon, Forssaan ja Loimaalle.
– Nythän tapetilla on matkasynnytysten lisääntyminen, kun matka sairaalaan on pidentynyt.
Virtanen pohti, että kestihän matka tosin syrjäkyliltä keskustaan aika kauan 1950-luvullakin, kun synnyttämään tultiin usein hevoskyydillä.
– Vaikka lapsimäärä vähenee, niin Somerolla pidetään lapsiperheistä hyvää huolta. Kaupungilla on tarjota monta asiaa, joita laki ei määrää ja mistä monessa kunnassa ollaan kateellisia, kuten kuntalisä, maksuton 5-vuotiaiden viskari ja avoin päiväkoti. Lisäksi kymmenet seurat ja yhdistykset järjestävät mitä moninaisempia harrastusvaihtoehtoja, Somero-opiston tarjontaa unohtamatta, kiitteli Virtanen.
MLL:n paikallisyhdistys on perustettu Somerolle 1964.
– Toimintaa on vuosien saatossa ollut vaihtelevasti. Alkuaikoina merkittävin työ tehtiin uimaopetuksen parissa. Nykyisin opetus on siirtynyt kunnalle ja Someron Esalle, ja uimataitoisten osuus Somerolla on tämän ansiosta todella hyvä. Erityisesti kiitos kaupungille eskareiden uimaopetuksesta ja hyvän tuntimäärän tarjoamisesta jokaiselle ikäluokalle koulu-uinteja, harvinaista Suomessa, kehui Virtanen.
MLL:n toiminta uinui Somerolla kymmenisen vuotta 1970–80 -lukujen taitteessa.
– 1986 toiminta polkaistiin uudelleen käyntiin ja siitä asti olemme tauotta porskuttaneet eteenpäin.
2006 perustettiin piirin tuella perhekeskus Posetiivi, jossa toimi perhekahvila, vauvakerhoja ja äitien virtapiiri. Ja oli paikka jossa järjestää lasten synttärijuhlia.
– Näistä toiminnoista perhekahvila on sinnikkäästi jatkanut, vaikka usein ovat tilat lähteneet alta. Suurkiitos Someron seurakunnalle, joka nyt viimeisimpänä tarjosi tilat.
– Useamman vuoden MLL:n suosituin toiminta on ollut kesäpuisto, jota olemme pyörittäneet lahjoitusvaroin. Puisto on työllistänyt kesäkuuksi 4–6 nuorta ja antanut jopa 150:lle eri lapselle vuosittain, kesäkuussa, mukavaa puuhaa päiviin.
– Uusimpana toimintana on tämän hetken suuri haasteemme, Ukrainan sotaa paenneitten perheiden auttaminen. Saimme nopeasti piiriltä vähän osviittaa, miten aloittaa Naapuri-naapuri – toiminta. Se on osoittautunut Somerolla hyvin toimivaksi tavaksi auttaa. Torstai-iltaisissa tapaamisissa on parhaimmillaan ollut kuutisenkymmentä Ukrainasta paennutta pakolaista tutustumassa suomalaisiin tapoihin ja tapahtumiin.
– Tähän vuoteen mahtuu vielä muun muassa Laitalaisen joulun avustusten jako, jotta jokaisessa somerolaisessa lapsiperheessä olisi edes jotenkin laitalaisempi joulu.
– Me jatkamme työtämme perheiden parhaaksi. Yhteistyöllä saamme kehitettyä rakasta isänmaatamme vielä paremmaksi paikaksi kaikille elää, totesi puheenjohtaja Heidi Virtanen.
