Someron perusturvapalvelut ovat laatuluokkaa

0
Usean vuoden työ sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämiseksi asiakkaan parhaaksi sai tunnustuksen. Auditoija Merja Himanto (oik.) toi sertifikaatin Somerolle. Sen vastaanottivat perusturvajohtaja Maija Mero (vas.), hallintojohtaja Marjaana Sorokin ja laatupäälliköt Marketta Aaltonen ja Mari Paasikivi. Someron perusturvan jokaiseen 13 yksikköön, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita annetaan, lähtee seinälle kopio sertifikaatista.

Tästä on hyvä jatkaa soteen

Someron kaupungin perusturvalle on myönnetty SHQS-laaduntunnustussertifikaatti. Tunnustus luovutettiin keskiviikkona Lamminniemessä.

– Me ollaan niin ylpeitä koko sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijäjoukosta. Nyt kova työ kantaa hedelmää, ensimmäinen laaduntunnustus on myönnetty ja lopputulos on hyvä. Työ asiakkaan hyväksi jatkuu, sanovat laatupäälliköt, terveyskeskuksen vuodeosaston osastonhoitaja Marketta Aaltonen ja kotihoidon esimies Mari Paasikivi.

Tunnustuksen tuonut johtava auditoija Merja Himanto Labqualitystä toteaa, että plakaatti ei tee laatua, vaan laatu tehdään päivittäisessä työssä työyksiköissä työntekijöitä kuunnellen ja asiakasta palvellen.

– Keskiössä on aina asiakas. Että hän saa laadukasta palvelua ja että kaikkia asiakkaita kohdellaan tasapuolisesti ja tasalaatuisesti.

Laaduntunnustus tarkoittaa sitä, että organisaation rakenteet on ulkoisten auditoijien sekä SHQS-laatuneuvoston toimesta todettu täyttävän laadukkaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen kriteerit.

– Laadun parantaminen näkyy esimerkiksi laadittujen toimintaohjeiden selkiytymisenä ja näin ollen päivittäisen työn tekemisen helpottumisena. Meillä on raamit, katto, jonka alla toimia, pohtii Marketta Aaltonen.

– Tämä näkyy kuntalaisille tasalaatuisena palvelun tuottamisena. Laatutyö on jokapäiväistä työtä, sitä tehdään arjessa päivittäin sisällytettynä kaikkeen toimintaan, jatkaa Mari Paasikivi.

Laatutyö ei pääty tähän laaduntunnustukseen, vaan työ jatkuu. Jatkossa se toteutuu osana Varsinais-Suomen hyvinvointialueen toimintaa.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen 27 kunnasta noin kymmenessä on saatu SHQS-laaduntunnustussertifikaatti. Merja Himanto uskoo, että nämä kunnat ovat askeleen edellä ainakin perusturvan palvelujen laadun hallinnassa. Näissä kunnissa on systemaattisesti arvioitu, mitä kuuluu laadukkaaseen sosiaali- ja terveystyöhön, ja on mietitty, mikä toimii ja mikä ei, ja asennoiduttu jatkuvaan laadun parantamiseen.

Marketta Aaltonen sanoo, että on turvallisempi kohdata sote-uudistus, kun tietää, että Someron oma sosiaali- ja terveydenhuollon pohja on kunnossa.

Entinen perusturvajohtaja, nykyinen hallintojohtaja Marjaana Sorokin arvelee tehdyn sertifioinnin kantavan tulevaisuudessa hedelmää.

– Nyt ollaan valmiimpia kohtaamaan muutoksia ja jatkossakin systemaattisesti tarkkailemaan työn laatua ja kohentaman sitä. Laadun parantaminen jatkuu hyvinvointialueella.

Hänestä muillakin kaupungin osa-alueilla voitaisiin tehdä vastaavanlaista laatutarkkailua.

– Siitä on valtavasti hyötyä työn tekemiselle ja ennen kaikkea palvelua käyttäville kuntalaisille.

Somerolla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen laadun systemaattinen kehittäminen aloitettiin vuonna 2019, kun Somerolle hankittiin SHQS-laatukriteeristö. Korona hidasti tahtia; 2020 oli välivuosi sertifikaattityössä.

– Kyllä me alussa olimme aika pihalla, mihin ryhdymme. Kävimme tutustumassa Uudessakaupungissa, jossa sertifiointi oli tehty ja järjestelmä käytössä. Sen jälkeen tuli ymmärrys, miksi ja miten sertifiointia tehdään ja mistä laatu sosiaali- ja terveyspalveluissa koostuu. Työnteko ja palvelu tulee tasavertaiseksi, kun asioilla on katto ja raamit. Näin kokonaisuuksia on helpompi hallita. Iski kipinä, että näin tehdään meillä Somerollakin, kertoo Aaltonen.

Laatupäälliköt arvelevat, että alun suuri kynnys oli saada asenne oman työn arvioimiseen ja uuden opettelemiseen tiettäväksi kaikille.

– Esimiehet eri yksiköissä ovat nähneet paljon vaivaa. Heille kuuluu iso kiitos, kiittävät laatupäälliköt. Samaan hengenvetoon he kiittävät myös perusturvan sisäisiä auditoijia ja koko henkilökuntaa rohkeasta heittäytymisestä mukaan koko projektiin sekä sitoutumisesta jatkuvaan laadun parantamiseen.

– Hyvää laatua saadaan sillä, että jokainen työntekijä arvioi itse omia työtapojaan ja asenteitaan, sanoo auditoija Merja Himanto.

Somerolla selvitettiin esimerkiksi, mitkä asiat toimivat ja mitä asioita pitää kohentaa. Onko töissä päällekkäisyyksiä, mistä löytyy ohjeistus. Piti tehdä ohjeet ja raamit sanallisiksi, jotta joka toimintayksiköstä ne löytyvät samasta paikasta ja on helposti annettavissa vaikkapa uusille työntekijöille heidän astuessaan remmiin mukaan.

SHQS-laatujärjestelmä

– ohjelma perustuu kansainvälisen ISQ kattojärjestön laatuperiaatteisiin sekä auditointien ja laaduntunnustusten myöntämisen vaatimuksiin
– yksinoikeus Suomessa Labquality Oy:lla
– ohjelman laatukriteerit sisältävät ISO 9001-2015 standardin keskeiset vaatimukset, jotka on sovitettu suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon alalle soveltuviksi ja viranomaisvaatimukset täyttäviksi
– ohjelmaan kuuluvat organisaation itsearvioinnit ja niiden perusteella tehtävä kehittämistyö, suunnitelmalliset sisäiset auditoinnit ja johdon katselmukset
– laatutyön edistyessä organisaatio voi edetä ulkoiseen laaduntunnusauditointiin ja laaduntunnustukseen, jonka ylläpitäminen edellyttää vuosittaisia ulkoisia ylläpitoauditointeja, ja kerran 3 vuodessa uusittavaa laaduntunnustusauditointia
– itsearviointi toteutetaan sähköisessä Laatuportti järjestelmässä, jota hallinnoi Qreform
– Suomessa yli 70 sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation käytössä