Teksti ja kuvat Perttu Hemminki
– Riskejä on vaikka kuinka paljon. Meillä on esimerkiksi 47 erilaista potilas- ja asiakastietojärjestelmää, totesi Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) tietohallintojohtaja Jari Poromaa viime perjantaina Turussa.
Foorumina oli Varsinais-Suomen hyte-alueen mediatilaisuus Rauhankadulla.
Jo lähtökohdiltaan tiedotusilmapiiri oli hivenen kaksijakoinen: yhtäältä toiveikas, mutta toisaalta piirun verran huolestunut.
– Epävarmuustekijöitä on runsaasti. Keskustelemme paitsi keinoista hallita epävarmuutta myös siitä, miten turvaamme toiminnan ja palvelujen jatkuvuuden, todettiin mediatilaisuuden sähköisessä kutsukirjeessä.
Hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikaisen mukaan paniikkimielialoja ei kuitenkaan ole ilmassa. Eikä niitä myöskään haluta lietsoa.
– Tuskin päästään ihan kuivin jaloin, mutta valtavia riskejäkään ei nähdäkseni ole. Ainakaan niitä ei tunnisteta, totesi Martikainen ja kertoi, että valtavan hyte-koneiston osasia on kyhätty kasaan ja voideltu jo yli vuoden päivät.
– Korona-aika osoitti, että kävi miten tahansa, niin hommat hoidetaan, Martikainen jatkoi.
”Tammikuun palkat tulevat varmasti”
Ykköshaasteena on Martikaisen mukaan se, että saadaan palvelut pelaamaan ja palkat ynnä sosiaalietuudet maksettua.
Jari Poromaan mukaan palkanmaksun järjestelmät ja prosessit – kuten myös maksatustiedot – on siirretty ja testattu ajoissa.
– Erityisen tärkeä tavoite on myös se, että työasemat, tunnukset ja verkot ovat toiminnassa heti vuoden vaihtuessa, Poromaa sanoo.
Mutta ovatko ne?
Sataprosenttista takuuta ei voi kukaan antaa. Jo siitäkään syystä, että sähkökatkoksien riski on tällä hetkellä huomattavasti aikaisempaa suurempi.
Ilman äkillisiä ja ylivoimaisia force majeure -tyyppisiä esteitä ei kuntalaisille saakka näkyviä ongelmia pitäisi kuitenkaan ilmaantua. Ainakaan vuodenvaihteen jälkeen.
Näin Poromaa kuulijoitaan rauhoitteli.
Samalla hän kuitenkin myönsi, että V-S hyte-alueella saattaa muodostua viivettä esimerkiksi laskujen maksamisessa.
– Mutta tammikuun palkat tulevat varmasti, tietohallintojohtaja lupasi.
Kertaheitolla 23 000 työntekijää
Ensi vuoden hyte-palkkahallinnosta Varsinais-Suomen hyvinvointialueella vastaava konsernipalvelujohtaja Laura Saurama oli Poromaan kanssa pitkälti samoilla linjoilla. Mutta ei täysin.
– Pientä virhemarginaalia siellä on. Mutta tällä hetkellä näyttää palkkojen suhteen kuitenkin hyvältä, Saurama sanoi.
– Joulukuussa tehdään testausta ja tavoitellaan sitä, että jokainen pääsee tarkastamaan omat tietonsa. Erilaisia varautumisen toimenpiteitä on tehty ja tehdään koko ajan projektin edetessä.
Olisi jopa hieman outoa, jos kaikki olisi heti sataprosenttisen virheetöntä. Onhan maakunnan uuden hyte-alueen henkilöstövahvuus heti laakista vähintäänkin 23 000 työntekijää. Ja kasvua on näköpiirissä.
– Virkojen perustaminen alkaa olla loppusuoralla, Saurama kertoi.
Viime tiistaina hyte-aluehallituksen agendalla on ”virkojen massaperustaminen”. Se kuulostaa mojovalta asiakohdalta, mutta nuijitaan luultavasti pöytään likimain läpihuutojuttuna.
Johtamisorganisaatio hakee kuitenkin uutta toimintamallia ja -kulttuuria vielä vuoden 2023 aikana.
Eräs tavoite on jossain määrin yli muiden:
– Se, että saadaan rakennettua yksi yhteinen Varhan henki ja toimintakulttuuri.
Jättimyllerrysta ei huvin vuoksi
Hyvinvointialueiden muodostaminen on valtakunnallisestikin mega-mittakaavan muutos ja myllerrys. Ja kun sellaiseen on ryhdytty, niin hyötyjäkin on luvassa. Tai ainakin niitä kovasti haetaan.
Hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikainen on listannut liudan keskeisiä, asiakkaille näkyviä tavoitteita koskien vuotta 2023. Tässä niistä muutamia:
– Kiireettömään hoitoon pääsy toteutuu 14 vrk:ssa. Hoidonjatkuvuusmalli luodaan joulukuuhun 2023 mennessä.
– Keskeiset erikoisalan konsultaatiot ovat saatavilla sote-keskusten kiireettömissä palveluissa.
– Tyks/Sairaalapalvelut ottaa vastuun hyvinvointialueen vuodeosastopalveluista niin, että hoitoketjut ja kuntoutus toimivat.
– Alueelliset perhekeskukset on perustettu ja sähköinen perhekeskus otettu käyttöön.
Mielenterveys- ja päihdepalveluista tehdään selvitys, jossa arvioidaan psykiatrian rakennusinvestoinnit ja mielenterveyspalveluprosessien kehittäminen. Parannetaan psykososiaalisten hoitomenetelmien saatavuutta ja käyttöä perustason palveluissa kouluttamalla sote-henkilöstöä.
– Otetaan käyttöön digitaalisia omahoitomenetelmiä, joissa asiakas hoitaa itse itseään digitaalisella hoitopolulla – tarvittaessa ammattilaisen tuella.
Vuoden 2023
Varha-talousfaktaa
-ensi vuosi on pääosin haltuunottovuosi, keskeisenä tavoitteena on toimintamallien yhtenäistäminen ja organisaation pystyttäminen.
-toiminnan tuotot 360 miljoonaa euroa vuonna 2023
-valtion rahoitus 1932 miljoonaa euroa
-kulut 2336 miljoonaa euroa
-rahoitus ja poistot 54 miljoonaa euroa
-alijäämää näköpiirissä 99 miljoonaa (n. 4,2 prosenttia vrt. kokonaiskulujen määrään)
-investoinnit yhteensä 86 miljoonaa euroa, josta rakennusten osuus 59 miljoonaa
-investointien kohdalla jatketaan käynnissä olevia hankkeita ja hyödynnetään jo olemassa olevia suunnitelmia
Niina Alho: ”Poliitikot toteuttavat arvovalintoja”
Perttu Hemminki
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluehallituksessa on kolmen hengen puheenjohtajisto. Ykköspuheenjohtaja on piikkiöläinen Sanna Vauranoja (kok.) ja ensimmäinen varapuheenjohtaja keskusta-taustainen Naantalin entinen kaupunginjohtaja Jouni Mutanen.
Toinen varapuheenjohtaja on Niina Alho (sd.). Hän on Kaarinan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja asuu Vauranojan tavoin Kaarinan Piikkiössä.
Alholle Varhan hallituksen varapuheenjohtajuus on puolipäiväinen työ Tällä hetkellä hän on työvapaalla Kaarinan kaupungin rekrytointisuunnittelijan tehtävistä.
– Luotan siihen, että Varsinais-Suomen hyvinvointialueen asiantuntijat selviävät muutosmyllerryksestä ja kykenevät hoitamaan myös palvelujen rajapinnat. Ammattietiikka on vahva, ja osaamista riittää, Alho sanoo.
Hän myöntää kuitenkin, että ilmassa on paljon kysymyksiä.
– Ihmisillä on ihan oikeita konkreettisia huolia, ja meidän on pystyttävä antamaan heille – varsinkin henkilöstölle – ajantasaista tietoa ja infoa.
Myös asiakkuuksista on huolehdittava.
– Esimerkiksi laskujen lähettämisessä saattaa olla ensi alkuun sakkausta. Kotitalouksien on taloudenpidossaan hyvä muistaa, että kyllä ne laskut kuitenkin ennen pitkää lankeavat.
Alho suhtautuu tulevaan yhtä kaikki varsin tyynesti.
– Kyllä mulla on aika vahva luottamus esimerkiksi siihen, ettei asiakkaiden suuntaan kohdistu isompia ongelmia. Toisaalta olisi kuitenkin naiivia ajatella, ettei mikään voi mennä pieleen.
Yhdeksi sote-uudistuksen hyväksi puoleksi Alho näkee sen, että erityisesti pienissä kunnissa talouden ennustettavuus kohenee huomattavasti.
– Tähän saakkahan tilanne on ollut se, että pikkukunnissa esimerkiksi ennakoimattomat erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun kulut ovat voineet kääntää talouden kurssin äkkiä lähes päälaelleen.
– Myös sosiaali- ja terveydenhuollon varahenkilöstöä on jatkossa saatavilla aikaisempaa enemmän.
Katoavatko pienet terveysasemat?
Alho ei usko, että pienten kuntien terveysasemien olemassaolo on uhattuna. Ainakaan lyhyellä aikavälillä.
– Minkäänlaisia lupauksia ei tietenkään voi antaa, mutta näkisin, että jo pelkästään neuvolaa, avosairaanhoitoa ja lääkärin sekä hoitajan vastaanottoja koskevien palvelujen on oltava jatkossakin kuntalaisia lähellä.
Mutta tarvitaanko tällaista uutta, massiivista, vaaleilla valittua väliportaan hallintoa?
– Mielestäni tarvitaan. Sydänkirurgi tekee sydänkirurgiaa. Poliitikkojen tehtävänä ei ole puuttua hoitoon, vaan toteuttaa tärkeiksi koettuja laajempia arvovalintoja.