Varsinais-Suomen Ely-keskus esitteli Joensuuntien, Kantatie 52:n ja Antintien risteykseen kaavailtua kiertoliittymää eli liikenneympyrää lähiasukkaille ja muille kiinnostuneille. Paikalle saapui kymmenkunta kuulijaa.
Esille nousi huoli liikennemelun lisääntymisestä ja kansankielellä pilluralliksi puhutun liikennekäyttäytymisen siirtymisestä ympyrästä ympyrään. Myös viemäröinti ja työmaa-aikaiset liikennejärjestelyt askarruttivat.
Yleisöstä oltiin kuitenkin myös sitä mieltä, että ympyrä on hyvä parannus.
– Pääsee paljon paremmin liikkumaan kaikki.
Kiertoliittymän mukanaan tuomaan meluun Vesa-Matti Eura Ely-keskuksesta totesi, että oletuksen mukaan kiertoliittymä ei vaikuta mitenkään melutasoon.
– Ajonopeudet hidastuvat liittymään tultaessa, eikä tämä myöskään lisää liikennettä, eikä tuo muutakaan sellaista komponenttia mikä toisi melua lisää. Eli suunnitelmaan ei sisälly melusuojausta.
Ympyrää suunnitteleva Mika Latvamäki Insinööritoimisto Kolmostie Oy:stä kuitenkin totesi, että hankkeen myötä tehdään meluselvitys.
– Nykyään kantatiellä ajetaan kovemmalla nopeudella kuin kiertoliittymässä, jolloin rengasäänet ovat kovempia. Liikenneympyrä hidastaa nopeuksia.
– Rakentamisen aikaisia haittoja tietenkin syntyy.
Nuorison liikennekäyttäytyminen oli toinen huolenaihe.
– Se on harmi, että varmaan jatkossa nuorison p-ralli kiertää ympyrästä ympyrään. Nykyäänhän käydään Esson pihalla kääntämässä.
Suunnittelijan ja Ely-keskuksen edustajan vastaus oli pääpiirteittäin se, että kaikkien ihmisten ajotavoille ei oikein voi mitään.
Myös hulevesiviemäröinti ja salaojitus puhutti.
– Nykyisiä salaojia ei ruveta joka paikasta aukomaan. Se, mitä teemme uutta, on että laitamme rakennekerrosten alapintaan salaojaa, joka liitetään hulevesiverkkoon, muttei syvemmälle, vastasi Latvamäki.
– Käytämme vanhaa hulevesiviemäriä. Emme kaiva varsinaisia kaivantoja muualla kuin kiertoliittymäalueella. Muuten käytämme vanhaa runkoviemäriä.
– Alueella menee kaksi hulevesirunkolinjaa, molemmin puolin kantatietä jokea kohti, eikä niille tehdä mitään. Kiertoliittymään lisätään kaivot, että pintavesi saadaan pois, ja ne liitetään jossain kohden nykyiseen hulevesilinjaan. Liitoskohtien tarkkaa sijaintia ei vielä tiedetä, koska suunnittelu on kesken.
Yleisöstä esille nostettiin ajatus, että liikenneympyrä pitäisi tehdä ennemmin Pärnämäentien risteykseen, missä on kaikkein vilkkain liikenne.
Taustana kiertoliittymälle on Destia Oy:n vuonna 2020 Ely-keskuksen toimeksiannosta laadittu kiertoliittymäselvitys.
Tekeillä oleva kaavamuutos aiheutti huolta kuulijoissa.
Vesa-Matti Euran mukaan tiesuunnitelma laukaisi kaavamuutoksen kiertoliittymän ympärillä siksi, että lähimmälle rakennukselle on nykyisessä kaavassa esitetty liittymä liikenneympyrän mukanaan tuomaan liittymäkieltokohtaan.
– Koko kortteli on mukana kaavamuutoksessa siksi, että tälle kyseiselle tontille pitää järjestää kulku Evertintien suuntaan.
Lähellä sijaitsevan ravintolan ympäristössä puolestaan nykyinen kaava on piirretty siten, että kaavassa olevat tontit tulevat valtion omistamalle tiealueelle.
– Jos kaava toteutettaisiin nykymuodossaan, niin kevyen liikenteen väylä on tontilla. Valtio eli Ely haluaa, että sen omistama maa on tiealuetta, selvitti Eura.
– Kaava ulottuu laajemmalle kuin tiesuunnitelma. Se johtuu siitä, että kaavoitus pitää tehdä Ely-keskuksen tulkinnan mukaan kokonaiseen kortteliin.
Someron kaupungin maankäyttöinsinööri Jyrki Virtanen huomautti, että suunnittelualuetta reunustaa useampikin kaava-alue ja ne ovat myös eri ikäkausilta.
Liikenneympyrän koostakin kyseltiin, verrattuna Joensuuntiellä jo olemassa olevaan nykyiseen ympyrään.
– Vanha on hieman pienempi, arviolta noin 24 metriä halkaisijaltaan, vastasi Latvamäki.
– Nykyinen kiertoliittymäohje sanoo, että halkaisijan pitäisi olla vähintään 30 metriä. Tähän saadaan nyt mahtumaan vain 26-metrinen, koska ei haluttu mennä nykyisten tonttien rajojen yli, selvitti Eura.
Liittymien kokojen suureneminen johtuu siitä, että HCT-ajoneuvoyhdistelmät hyväksyttiin tieliikennekäyttöön.
– HCT-rekan vaatima tila kiertoliittymässä on paljon suurempi, mitä oli ennen. Someron vanha liikenneympyrä on tehty sen aikaiselle suurimmalle rekalle, Eura selvensi.
Se, että ympyrä on alle 30-metrinen, ratkaistaan Latvamäen mukaan todennäköisesti niin, että levennetään kiertosaarekkeessa yli ajettavia, kiveyksillä pinnoitettuja osia.
– Eli perävaunu oikoo sisäkurvista.
Kiertoliittymää esitelleet miehet kertoivat, että ympyrän keskiosa on selkeästi korkea, noin kaksi metriä.
– Kantatiellä autoilijan pitää nähdä kiertoliittymä, ettei se tule yllättäen vastaan, Latvamäki selvensi.
– Tähän olisi kaupungilla mahdollista tehdä kunnollinen sisääntuloelementti, Eura vinkkaa.
Suunnitelmassa ympyrään on tehty vain nurmikumpu.
Esille otettiin myös se, että osa nykyisistä puista poistetaan, ja paikkaa vaihtaa muutama valaisinpylväs ja liikennemerkki.
– Ei hankkeista pelkkää hyötyä ole, on haittojakin, muistutti Latvamäki.
Tiesuunnitelma valmistuu Euran mukaan helmi–maaliskuun vaihteessa ja asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi.
– Silloin voi tehdä muistutuksia. Sen jälkeen suunnitelma käy läpi kaupungin lausuntokierroksen, jossa kohtaa voidaan tehdä mahdollisia muutoksia. Sitten se menee Trafikonin hyväksymiskäsittelyyn, mikä vie ainakin puoli vuotta. Aikaisin mahdollinen toteutusvuosi on 2024.
– Rahoituspäätöksiä ei vielä ole. Ainoastaan sopimus siitä, miten kustannukset jaetaan.
Eli puoliksi Someron kaupungin ja Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kesken.
Kustannusten on arvioitu olevan noin 900 000 euroa.
