Kaupungin hallintojohtaja Marjaana Sorokin on pohtinut, milloin asiat kunnassa toimivat ja etenevät parhaiten.
– Luottamusmiehillä tulee olla riittävästi tietoa päätöstensä tueksi. Asiat tulee valmistella hyvin, jotta voi tehdä päätöksiä. Viranhaltijan on etsittävä ja puntaroitava vaihtoehtoja. Niillä tiedoilla tehdään paras ratkaisu. Pitkään ei voi vatvoa asioita. Elämä on jatkuvaa muutosta eikä kellään ole kristallipalloa, mitä tulee tapahtumaan vuoden, kahden päästä, toteaa Sorokin.
Hän sanoo tarvittavan myös luottamusta, että kaikilla, niin luottamusmiehillä kuin viranhaltijoilla, on kirkkaana ajatus siitä, että tehdään yhdessä töitä kaupunkilaisten eduksi.
Marjaana Sorokin toteaa kunnallisen päätöksenteon perustuvan avoimeen keskusteluun viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä.
Sorokin sanoo, että viime vuosina kiirettä töissä on piisannut, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Oman osansa soppaan ovat tuoneet sote-uudistus, koronapandemia, Ukrainan sodan pakolaiset ja heidän asioidensa järjestely.
Tekemistä on tullut koko ajan lisää. Henkilöstö on ollut kovilla.
– On kuunneltava herkällä korvalla työntekijöitä ja heidän jaksamistaan. Työntekijän on tultava kuulluksi. On etsittävä keinoja, miten vaikuttaa työoloihin ja siihen, etteivät tilanteet kärjisty. Työuupumuksen takia ei soisi menetettävän työntekijöitä tiimistämme.
Ennen hallintojohtajuutta Sorokin työskenteli kaupungin perusturvajohtajana. Hän haki hyvinvointialueelta paikkaa, muttei tullut valituksi. Sitten viime kesänä aukesi kaupungin hallintojohtajan paikka. Sorokin koki sen hyvänä tilaisuutena, ja myös mahdollisuutena haastaa itseään.
– Töissä on paljon yhtäläisyyksiä, joskin opettelua on paljon. Olin perusturvassa myös henkilöstöjohtajana. Perusturvan alaisuuteen kuului noin puolet kaupungin työntekijöistä. Nyt se joukko poistuu hyvinvointialueen johdettavaksi, mutta saman verran jää vielä kaupungin vastuulle.
Hallintojohtaja pitää huolta, että hyvä hallinto kaupungissa toteutuu. Hallintojohtajan tehtäviin kuuluu henkilöstöhallinto (palkkaus ja työehtosopimusasiat) sekä yleishallinnon asiat. Hän on kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa sekä henkilöstöjaostossa ja yt-toimikunnassa sihteerinä. Hän huolehtii kaupunginjohtajan ja talouspäällikön kanssa, että toimitaan ja päätöksiä tehdään lain ja asetusten mukaisesti ja että taloushallinto luonnistuu.
Toissa viikolla Someron kaupungin sosiaali- ja terveydenhuolto sai laadun tunnustuksen, sertifikaatin, jonka eteen oli tehty useampi vuosi töitä.
– Tuli hyvä mieli, että on tehty oikeita asioita palvelujen hyväksi. Rakenteet ovat kunnossa. Asiat on määritelty, saatettu kirjalliseen muotoon ja ohjeet tehty tiettäväksi, kertoo Sorokin, joka työskenteli perusturvajohtajana kolmisen vuotta ennen hallintojohtajaksi siirtymistään. Senkin jälkeen hän on ollut mukana erilaisissa sote-asioihin liittyvissä valmisteluorganisaatioissa.
Paljon on ollut muistettavaa ja tehtävää, että siirto hyvinvointialueelle tapahtuisi kitkatta. Esimerkiksi miten laskut yksiköissä hyväksytään jatkossa, miten pyykkihuolto toimii ja niin edelleen.
– Kun on ollut mukana valmistelutyössä, niin on kirkastanut, mitä meillä on jo hoidettu ja mitä on vielä tekemättä. Myös sertifikaattityöstä on hyötyä, kun perusturva-asiat siirtyvät hyvinvointialueen hoitoon. Somero on valmis siirtoon. Meiltä siirtyy hyvärakenteinen pohja ja osaava sekä ammattitaitoinen henkilökunta. Ja meille on etua, että yhteistyörakenteita on jo rakennettu ja solmittu uuden yhteistyökumppanin suuntaan Saloon, kiittelee Sorokin.
Hän muistuttaa, että siirtymävaihe voi olla hektistä, mutta peruspalvelujen tulisi toimia jatkossa kuten ennenkin. Asiakkaan, kuntalaisen ei tulisi huomata muutosta juurikaan.
Moni asia täsmentyy, kun päästään vauhtiin.
Palvelujen kehittäminen jatkuu myös hyvinvointialueen ja kuntien välillä. Esimerkiksi yhteisöllisyyskoordinaattori Riitta Ryhtä toimii yhdyshenkilönä kaupungin ja hyvinvointialueen välillä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvissä asioissa. Työllisyyden edistämisen osalta yhteistyötä jatkaa työllisyys- ja maahanmuuttokoordinaattori (entinen työllisyyspalveluiden esimies). Työllisyys- ja maahanmuuttokoordinaattorin tehtävän sijaisuudessa aloitti eilen Lauri Liiman.
– Tulevaisuus näyttää, mitä tuleman pitää. Meidän Somerolla pitää olla hereillä ja aktiivisia edelleen, jotta pystymme säilyttämään nämä hyvät palvelut. Tiedon tulee kulkea hyvinvointialueelle päin ja päinvastoin.
Sorokin näkee soten mahdollisuutena.
– Saadaan laajemmat hartiat ja resurssit; eikä organisaatio ole jatkossa niin haavoittuva.
Tehostetussa palveluasumisessa on ollut viime aikoina jonoa.
– Se osoittaa, että uutta Tervaskantoa tarvitaan, mutta myös hoivan välimuotoja. Hyvään alkuun ollaan päästy ikäihmisten välimuotoisen ja yhteisöllisen asumisen kehittämisessä Sairaalatien ja Turuntien rivitaloasuntoihin.
Lentopallo toi Sorokinin Somerolle vuonna 2001. Hän pelasi Somerolla lentopalloa SM-tasolla vuoteen 2010, kunnes Somero luopui sarjapaikasta.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Marjaana Sorokin aloitti työt sosiaalityöntekijänä Somerolla 2010 ja sosiaalityönjohtajana 2013. Pesti muuttui 2017 johtavaksi sosiaalityöntekijäksi. Perusturvajohtaja hänestä tuli 2020.
Tekeillä on väitöskirja, jonka aihe on lasten asema tapaamisoikeusriidoissa.
– Vuodeksi piti tulla tänne pelaamaan, mutta sitten muu elämä asettui Somerolle. Nyt olen ollut täällä jo puolet elämästäni, kertoo 43-vuotias Pieksämäeltä maailmalle ponnistanut nainen.
Lentopalloa hän kävi pelaamassa Somero-kauden jälkeen myös Salon Viestissä ja Liiga-Eurassa. Viimeksi hän on pelannut SoPan naisten joukkueessa alemmilla sarjatasoilla. Sulkapallo tuli tilalle ja siinä hänellä on seniorisarjoissa SM-mitaleita ja menestystä Pohjoismaiden mestaruuskisoistakin.
Nyt kilpaurheilu on jäänyt tauolle sote- ja muiden kiireiden vuoksi. Arjen touhut, kuten lumityöt, koiran kanssa ulkoilu ja lapsen kanssa leikkiminen ovat hänen liikuntamuotojaan. Padelia hän käy pelaamassa ja vetää palloilukoulua lapsille.
Marjaana Sorokin sanoo, että viime syksynä töitä oli valtavasti. Soten valmistelu ja uusi työ hallintojohtajana veivät aikaa.
– Mutta sen on jaksanut, kun on kokenut työn mielekkääksi, ja lisäksi työnantajalta sekä työtovereilta on saanut hyvän tuen. Kaupungintalon työyhteisö on tärkeä kannatteleva voima.
– Odotan aikaa, että saan keskittyä vain omaan työhöni hallintojohtajana.
Maaseudun rauha ja turvallisuus, pienen paikan yhteisöllisyys ja hyvät palvelut ovat saaneet Sorokinin asettumaan ja jäämään paikkakunnalle.
– Täällä on koti ja perhe, ja hyvä olla.