Hyvyys ja pahuus yhtä aikaa läsnä

0
Tanja Palosaaren teos Ursula.

Turpeat punaiset huulet, avonainen suu ja nenänsieraimet melkein hyökkäävät päälle. Ursulan silmiä ei näy. Onko tällä naisella kaikki kohdallaan?

Somerolaisen Tanja Palosaaren teoksissa on varjoja ja valoja. Viivat vievät kasvoilla ja kehossa. Hyvyys ja pahuus ovat yhtä aikaa läsnä. Värit uhkuvat.

Osho ja vierellä oikealla Ylioppilas.

– Tykkään väreistä. Värit kohottavat. Ne voivat olla myös nujertavia. Kirkas keltainen voi masentaa alakuloisen. Värit liittyvät niin paljon ihmisen olotilaan, selvittää Tanja Palosaari, joka pitää ensimmäisen näyttelynsä; paikkana kirjaston Parvigalleria.

– Mutta pidän myös mustavalkoisesta hiilen jättämästä jäljestä, lyijykynämäisyydestä. Viiva on samanaikaisesti vahva, elävä ja herkkä.

Näyttelyssä on esillä myös muutamia hiilipiirroksia.

Palosaari opiskelee työn ohella taidemaalariksi helsinkiläisessä yksityisessä taidekoulussa. Lopputyönäyttely on ensi vuoden heinä-elokuulla Kaapelitehtaalla. Sinne Palosaari on kaavaillut työstävänsä maalauksia maatilan eläimistä ja pyytävänsä Tuulispäätä työelämäyhteistyöhön.

Tanja Palosaari työskentelee työterveyshoitajana Terveystalolla Espoossa, mutta pystyy hoitamaan työtään etänä myös Somerolta käsin.

– Maalaaminen ja sen opiskelu on ollut vastapainoa työlle. On myös hyvin terapeuttista maalata.

– Olen ajatellut, että taidemaalari on vielä joskus minun ammattini. Tavoitteena on hiljalleen siirtyä taidemaalariksi. Ja ehkä yhdistää maalaamista ja terveydenhoitajan pohjakoulutusta, ehkä taideterapian kautta.

18-vuotias tyttärensä Emma Palosaari on yhdellä työllä mukana näyttelyssä. Teoksen nimi on Horror. Sitä katsoessa alkaa miettiä, mitä minä pelkään ja miksi.

Emma Palosaari: Horror.

Emma Palosaari opiskelee eläintenhoitajaksi Mustialassa.

– Toivon, että taide kulkisi myös hänen elämässään mukana. Taiteen tekemisellä ja kokemisella on valtava merkitys; se on tärkeä itsensä ilmaisun väylä.

Myös perheen toisen tyttären piti osallistua yhteiseen näyttelyyn. Se jäi tällä erää. Piirtäminen on ollut niin tytärten kuin äidinkin harrastus lapsesta saakka.

– Maalaamista olen harrastanut noin 10 vuotta. Taiteen maailma on niin moninainen. Sillä on paljon annettavaa.

– Taide puhuttelee tekijäänsä, kuin myös yleisöä, ja se elää omaa elämäänsä irrallaan taiteilijasta. Jokainen tulkitsee teosta omasta yksilöllisestä elämäntilanteestaan ja katsomuksestaan käsin, pohdiskelee Palosaari.

Palosaarien Beauty and the beast -taidenäyttely tammikuun loppuun saakka kirjaston Parvigalleriassa

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän