Maailmassa on tällä hetkellä moni palanen levällään. Ensin koronaepidemia yllätti kansakunnat ja heijastui lähes jokaisen ihmisen arkeen tavalla tai toisella. Seuraavaksi yllätti Putinin Venäjä hyökkäämällä Ukrainaan ja sotkemalla erityisesti Euroopan turvallisuusilmapiirin sekä talouden rattaat pahemman kerran.
Suomessa nämä muutokset näkyvät muun muassa rajusti kallistuneina hintoina. Energian ja elintarvikkeiden räjähdysmäisesti kohonnut hintataso keventää lähes jokaisen suomalaisen kukkaroa. Hinnannousu kurittaa eritoten heikommassa asemassa olevia kansalaisia kuten pieneläkeläisiä, lapsiperheitä, opiskelijoita, pienyrittäjiä sekä muita pienituloisia suomalaisia.
Nostan tässä kirjoituksessa esille talousvaikeuksissa kamppailevien eläkeläisten tukalan tilanteen. Eläkeläiset, jotka ovat olleet omalla työpanoksellaan rakentamassa hyvinvointivaltiota, uhkaavat pahasti jäädä maailman tapahtumien jalkoihin. Merkittävä osa eläkeläisistä sinnittelee varsin pienellä rahasummalla kuukaudesta toiseen ja osa elää jopa köyhyysrajan alapuolella.
Eläkkeensaajia on hieman yli 1,6 miljoonaa, joten kyseessä on todella suuri joukko. Eläkeläiset ovat kansanryhmä, joka ei pienestä valita. On totuttu selviämään itse ja apua pyydetään vasta kun ollaan aivan katki, jos silloinkaan. Heidän äänensä ei myöskään some-maailmassa nouse kuuluviin. Eläkeläisten vaikeuksien mittakaava jää tämän seurauksena herkästi pimentoon meiltä poliitikoiltakin.
Järjestimme taannoin yhdessä kansanedustajakollega Toimi Kankaanniemen kanssa eläkeläisten taloustilannetta käsittelevän tilaisuuden Eduskunnan kansalaisinfossa. Tapahtumassa oli luonnollisesti läsnä myös eläkeläisten edustajia, jotka avarsivat näkemystämme tuoreella tiedolla siitä, miltä maailma näyttää pienituloisen eläkeläisen silmin juuri tällä hetkellä.
Kuva siitä, mitä arki voi olla syrjäseudulla kaukana palveluista ja sähkösyöpössä vanhassa talossa asuvalle pieneläkeläiselle, on todella tyly. Vaikka miten säästäisi ja jättäisi jopa lääkkeet ostamatta, eivät rahat yksinkertaisesti riitä. On myös huomionarvioista, että iän karttuessa arjen menot tuppaavat kasvamaan, kun lääkkeisiin ja terveyskeskuskäynteihin uppoaa pitkä penni.
Myös maailman muutoksen myötä digipalvelut ovat pääsääntöisesti edullisin kanava hoitaa monenlaisia arjen asioita. Monet ikäihmiset eivät omista välttämättä digiasioinnin mahdollistavia laitteita tai eivät osaa niitä käyttää. Fyysisten palvelupisteiden verkosto sen sijaan harvenee vuosi vuodelta, oli kyse sitten pankki- tai terveyspalveluista. Tämä tarkoittaa suoraan kasvavia arjen asioinnin haasteita ja lisää matkakustannuksia. Huomautan tähän väliin, ettei julkinen liikenne ole syrjäseuduilla kaikille edes vaihtoehto reissata kylille asioita hoitamaan.
Osa suomalaisista eläkeläisistä on mahdottoman edessä ja rahat yksinkertaisesti loppuvat kesken. Nyt on korkea aika tehdä tälle epäkohdalle jotain. Vaikka eläkkeisiin on tulossa korotuksia vuoden 2023 alussa, ei pidä unohtaa sitä faktaa, että eläkkeet ovat laahanneet hintojen nousun perässä jo vuosikausia. Näin ollen pienimpiä eläkkeitä tulisi ehdottomasti korottaa roimasti. Pienimmillä eläkkeillä ei ole edes teoriassa mahdollista tulla toimeen tällä hetkellä.
Suomi ei voi yksinkertaisesti kääntää selkäänsä sadoille tuhansille eläkkeen riittämättömyyden kanssa kamppaileville suomalaisille. Keväällä 2023 valittavan hallituksen on viipymättä alettava toimiin eläkeläisköyhyyden nujertamiseksi.
Ritva ”Kike” Elomaa
kansanedustaja (ps.)