Teksti Merja Ryhtä, kuva Copyright: Arto Wiikari/Creative Peak

Merja Sillanpää työskentelee Loviisan kansalaisopiston rehtorina. Hän on ollut siellä töissä viisi vuotta.

– Nyt oli hyvä tilaisuus ja oikea hetki uudelle. Sain tietyt asiat hoidettua loppuun Loviisassa, kertoo Sillanpää, jonka yksi työsarka Loviisassa oli yhdistää suomen- ja ruotsinkielisten opistojen toiminnot.

Hänestä Somero sijaitsee hyvässä paikassa.

– Joka elämäni suunta on noin sadan kilometrin päässä Somerolta, ja vapaa-ajanasuntomme Raaseporissa noin 80 kilometrin, kertoo 57-vuotias kahden aikuisen lapsen äiti. Tytär asuu Kauniaisissa ja poika Turussa.

Sillanpää aloittanee työt Somerolla aikaisintaan helmikuun lopulla, mahdollisesti maaliskuussa.

– Odottelen valitusajan. Sen jälkeen irtisanon itseni vanhasta työpaikasta. Irtisanomisaika on kaksi kuukautta. Sitten olen valmis tulemaan Somerolle töihin. Olen avoimella ja odottavalla mielellä. Olen kuullut, että opistolla on hyvä työilmapiiri.

– En ole oikein mistään kotoisin. Olen muuttanut lapsuudessa niin useasti. Mutta olen mentaliteetiltani länsisuomalainen.

Mitä se länsisuomalaisuus sitten on?

– Asiat ovat niin kuin ne sanotaan: A on A ja B on B. Ei tarvitse miettiä, mitä on rivien väleissä, sanoo Merja Sillanpää.

Tekee aivoille hyvää oppia uutta

– Aivoille tekee hyvää, kun oppii uutta; oli se sitten kädentaitoja, kieltä tai mitä tahansa. Siitä on iloa oppijan mielelle. Esimerkiksi työtyytyväisyydelle uuden oppimisella on iso merkitys, miettii Somero-opiston juuri valittu rehtori.

Hänestä on ainutlaatuista ja mahtavaa, että aikuisille on oppimisen paikkoja, kuten kansalais- ja työväenopistoja.

– Yhteisö on tärkeä oppimisille. Voi oppia ja tavata ihmisiä. Yksi opettaja sanoi kerran, että sekin pitää hyväksyä, että jotkut tulevat paikalle juomaan kahvia. He saapuvat opistoon tapaamaan ihmisiä; saavat joukosta miellyttävän yhteisön, toteaa Sillanpää 15 -vuotisen opistouransa kokemuksella.

Hän näkee kahvittelun työyhteisössä tärkeänä.

– Vapaa oleminen, jutustelu ja kahvittelu työpaikalla on tarpeellista työhyvinvoinnin, ideoinnin ja jaksamisen kannalta.

– Helposti meille lyödään nuorina leimoja: olet liikunnallinen, matemaattisesti lahjakas tai tyyliin ”ei noilla säärillä balettitanssijaksi”. Tai sitten lokeroimme itse itseämme. Näin ei saisi tehdä toisille eikä itselleen.

Lokerot ovat isoja ja voivat määritellä elämää pitkälle eteenpäin.

– Monesti lokerot ovat puppua.

Merja Sillanpäästä koulussa pitäisi opettaa ja harjoitella erilaisia opiskelutekniikoita.

– Kun löytää oikean oman tapansa opiskella, niin pystyy etenemään aiemmin vaikealta vaikuttavassa aiheessa ja harrastuksessa. Tulee supervoittajafiilis, kun saa työn tehtyä. Kokee onnistumisen iloa.

Aikuisiällä ihminen avautuu lokeroistaan. Uskaltaa yrittää vaikka aikuisbalettia.

Nuorena Merja Sillanpää haaveili historian opettajan ammatista. Lukion jälkeen hän ajatteli pitää välivuoden, mutta lähtikin opiskelemaan ravintolakoulu Perhoon.

– Minulla on kaksi tutkintoa: tarjoilijan ja historian opettajan. Ravintola-alan opinnoista on ollut minulle valtavasti hyötyä ja iloa. Kaikki koulutus kannattaa, päätyi sitten mille alalle tahansa.

Valmistuttuaan lama-aikana historian opettajaksi, töitä ei ollut juurikaan tarjolla. Hän ryhtyi tekemään väitöskirjaa, joka käsitteli suomalaisen ravintola- ja ruokakulttuurin kehittymistä. Samalla hän oli tuntiopettajana opistolla ja Haaga Instituutissa. Piti esimerkiksi ruoka- ja viinikursseja.

Hän on tehnyt 12 vuotta töitä ammattikorkeakoulussa.

– Kehittelimme opinnäytetyöasioita ja myös opetin niitä. Olin yksikön johtajanakin jonkin aikaa ammattikorkeakoulussa niin Pohjanmaalla kuin silloisessa Haaga Instituutissa eli nykyisessä Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.

Pitkän matkan juoksu on Merja Sillanpään rakas harrastus. Hän on pitänyt juoksukouluja esimerkiksi puolimaratoniin valmistautuville ja sohvaperunoille. Aika näyttää, nähdäänkö hänet juoksuletkan kärjessä Somerollakin.