Somerolla on nyt kiertänyt nuohoojia omaa paikkakuntaa laajemmin. Se on aiheuttanut hämmennystä, sillä kaikkia pelisääntöjä ei ilmeisesti ole noudatettu työn tuoksinassa. Asiaa ihmetellään jo lehden tekstaripalstalla.
Nuohous perustuu Suomessa pelastuslakiin ja -asetukseen. Pelastuslain mukaan rakennuksen omistajan tai haltijan on huolehdittava, että tulisijat ja savuhormit nuohotaan määrävälein.
Ilmanvaihtokanavat ja -laitteistot on pidettävä paloturvallisessa kunnossa. Myös tikkaat, kattokulkutien osat ja katon turvavarusteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että nuohoustyö voidaan suorittaa turvallisesti.
Vaara ”tuplahintaan”
Vuoteen 2019 asti nuohoustoimi perustui pelastuslaitoksen velvoitteeseen järjestää alueella piirinuohous. Alan vapauduttua kilpailulle, on Somerollakin törmätty epäasialliselta vaikuttavaan kilpailuun.
Ikäihmisille on sanottu esimerkiksi ”velvollisuutena”, että pakollinen nuohous pitää kiireellisesti tehdä. Mutta samalla jää huomaamatta, että vain muutama kuukausi sitten heillä oli käynyt jo paikallinen nuohooja. Siinä vaiheessa työstä maksaa tuplahinnan. Ja unohtaa voi nuorempikin.
Puhelinmyyntityö ei ole yhtä selkeää kuin kasvotusten. Mutta puhelinmyynnille asetettiin säännöt uuden lain myötä tämän vuoden alusta lukien.
Paikallinen, lähes 30 vuotta täällä toiminut nuohousyrittäjä Pertti ”Pietu” Mikkonen on havainnut epäasiallista markkinointia. Hän korostaa kilpailun olevan vapaata, mutta ei kaikilla tavoin.
– Ihmisille on kerrottu, että he ovat paikallisia nuohoojia, ja on myös esitetty somerolaista nuohoojaa. He saattavat lähettää puhelinkeskustelun perusteella tekstiviestin, että nuohous on varattu vain parinkin päivän päähän.
Mikkonen huomauttaa, että nuohouksia tehdään siellä, mistä on satuttu saamaan. Ei esimerkiksi tie kerrallaan, koska kaikkia ihmisiä ei saada kiinni. Eikä ole tietoa mitä maksaa, ellei sitä itse ymmärrä kysyä.
Alentuvatko hinnat?
Kilpailun tulon piti vaikuttaa hintoja alentavasti, mutta Mikkosen mukaan voi käydä toisin.
– Jos minä Somerolla kävisin ensin Vilukselassa, jatkaisin Salkolaan ja tulisin keskustaan, siitä syntyisi kustannuksia. Se kohta lakiuudistuksessa meni penkin alle. Ei ole ympäristöystävällistä toimintaa opettaa ihmisiä polttamaan puita, ja ajaa sitten 300 kilometriä pitkin pitäjää.
– Eräs rouva kysyi minulta puhelimessa, että ”oletko sä lopettanut”. No en, eikä hänelle oltu sellaista suoraan sanottu, mutta oli annettu vaikutelma, että ikäänkuin minä olisin pyytänyt tänne heitä kiireapuun, Pertti Mikkonen ihmettelee.
Hänellä ei ole ollut siteitä muihin toimijoihin.
– He esittävät asian ikään kuin meistä joku soittaisi. Ihmiset ajattelevat, että ”Pietu onkin muuttanut systeemiä, se soittaa eikä jätäkään lappua”.
Uuden lain mukaan puhelinmyynnille on olemassa tietyt eettiset säännöt. Jokaiselle tulee lähettää kirjallinen vahvistus esimerkiksi työn tai tavaran ostamisesta. Sen jälkeen asiakkaalla on yleisesti 14 vuorokautta aikaa päättää, ottaako vai eikö ota.
– Virhe syntyy siinä, että voi soittaa tänään, mutta tulla jo huomenna. Silloin ei jää 14:ää vuorokautta ostoksen puntarointiin.
Toinen toimija
Nokikaveri Oy on nuohousalan toimija, joka on siis saapunut myös Somerolle. Yrityksen HR-johtaja Erika Ekholm vahvistaa, että heillä on nuohoojia ympäri Suomen.
– Nuohouslain uudistuminen 2019 aiheutti pientä hämmennystä, kuten taksilakikin, sillä uudistuksen myötä nuohouksen tilaaminen on kiinteistönomistajan vastuulla, Erika Ekholm selvittää.
– Meillä on palveluksessa useita nuohoojia, ja me täällä Pirkkalassa täytämme heidän kalentereitaan. He asuvat kukin omilla paikkakunnillaan, josta lähtevät päivittäisille nuohouskierroksille. Somerolaisia meillä ei ole vielä palveluksessa, mutta lähettyviltä, Ekholm jatkaa.
Vanhojen tulisijojen käyttöönotto sähkönhinnan kohoamisen jälkeen huolettaa Ekholmia. Niiden käyttövalmiudet pitää selvittää. Kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija on aina nuohottava ennen käyttöönottoa.
– On tullut myös paljon uusia tulisijojen käyttäjiä, eikä ehkä osata käyttää tulisijoja samalla tavalla kuin joskus aikaisemmin on osattu, silloin, kun vielä puilla enemmän lämmitettiin.
Ekholmin mukaan lakisääteisten nuohousten puutteesta on nuohoojien parissa herännyt huolta ihmisten hengen ja terveyden puolesta, kuin myös mahdollisten omaisuusvahinkojen suhteen.
Keskustelua on jo ollut
Suomen vuodenaikojen vaihtelut kuin myös naakanpesät aiheuttavat ongelmia tulisijoihin ja hormeihin. Riski on aina, jos tulisijat ovat olleet pitkään käyttämättöminä.
– Nuohousalan Keskusliiton kanssa on ollut puhetta, että joidenkin toimijoiden taholta on esiintynyt asiatonta yhteydenottoa asiakkaisiin. Korostan, että meillä aina esitellään, mistä yrityksestä soitetaan, kuka on puhelimessa ja millä asialla me soitamme. Meillä ei ole mitään tarvetta nuohota kenenkään tulisijoja tai hormeja väkisin, Erika Ekholm selvittää.
– Lähdemme siitä toimintatavasta, miten me haluaisimme, että meihin oltaisiin yhteydessä.
Hän myöntää, että kysyntä nuohouksiin on lisääntynyt.
– On ikävää, että toiminiminuohoojilla on ikään kuin keinot vähemmässä hankkia asiakkaita. Lainsäätäjä ei ehkä ole miettinyt tätä ihan loppuun asti, kun kuitenkin lakisääteisestä toimenpiteestä on kyse.
Nuohoojien on hänen mukaansa vaikea lähteä soittamaan, tai vastata asiakaspuheluihin.
– Siksi me varaamme heille aikoja.
– Vuosi kuluu niin äkkiä. Muistaako kiinteistön omistajat, että on taas aika nuohoukselle. Kun aina tuntuu, että vastahan se nuohooja meillä kävi.
Asiakkaat ovat valveutuneita
Nuohousalan keskusliiton toimitusjohtaja Hannu Murtokare näkee, että markkinoilla on kilpailua, kuten pitää olla.
– Mutta kilpailun pitää aina mennä pelisääntöjen mukaan. Se on lähtökohta, eli olemassa olevia säädöksiä on noudatettava, Murtokare tähdentää.
Hänen mukaansa alalla riittää töitä nykyisen energiakeskustelujenkin myötä, yritysmuotoon katsomatta. Yritystoimintaan liittyy vastuita ja velvoitteita, joita jokaisen yrittäjän on noudatettava.
– Kun markkinaehtoiseen toimintaan siirryttiin, niin silloin omaa yritystä mainostetaan. Eli nuohousehdotuksia ja -mainoksia saa jättää postilaatikoihin.
Murtokare huomauttaa, että niissä ei kuitenkaan saa velvoittaa asiakasta erikseen perumaan ehdotettua nuohousajankohtaa, jos se ei asiakkaalle sovi.
– Sen sijaan piirinuohousaikaan kuuluneet nuohousilmoitukset ovat kielletty, Hannu Murtokare tähdentää.
Hän pitää luontevana, että asiakkaat nykypäivänä ovat valveutuneita, ja myös itse tilaavat palveluja.
– Mutta itse markkinoinnissa on aina noudatettava olemassa olevia sääntöjä ja säädöksiä ja toimittava niiden mukaisesti.