Paimionjoen ennallistamishanke yhä viipyy

0
Paimionjokea kesäistä kauneutta Someron keskustassa. Vedenpinnan korkeuksien vaihtelut vähenisivät ennallistamistoimilla merkittävästi tälläkin kohtaa vesistöä.

Lupahakemus Paimionjoen ennallistamistoimien käynnistämisestä viipyy yhä vielä Vaasan hallinto-oikeuden käsittelyjonossa.

Lounais-Suomen aluehallintovirasto päätti jo vuonna 2020 antaa luvan toimiin, joihin kuuluu Hovirinnankosken säännöstelypadon purkaminen, luonnonmukaisen pohjapadon rakentaminen Hovirinnankoskeen ja Palikaisiin, sekä Rautelankosken kunnostaminen. Lupa koskee samalla vedenjohtamista koskevien määräysten muuttamista Paimionjoessa.

Hovirinnankosken ympäristön maanomistaja Totti Nuoritalo on saanut kuulla Vaasan suunnasta, että valitus käsiteltäisiin kevättalven aikana.

– Tämä on viime käden tietoni asiassa. Toisaalta he eivät suoraan luvanneet, minkä vuoden kevättalvena käsittely tapahtuisi, Nuoritalo naurahtaa.

Ennallistamishanketta on valmisteltu yhteistyössä Turun ja Someron kaupungin, Turun Seudun Vesi Oy:n, Someron Vesihuolto Oy:n ja Varsinais-Suomen Ely-keskuksen kanssa.

Someron kaupungille tulevia kustannuksia ei hankkeesta näin ollen voida arvioida aiheutuvan tälle vuodelle.

Pitkä vuosijana

Jokivesistön ennallistaminen ilmestyi Somero-lehteen ja yleiseen keskusteluun ensimmäisen kerran Someron vesiensuojeluyhdistyksen alullepanemana jo vuonna 2008, pian 15 vuotta sitten. Lukemattomat selvittelyt eivät siis ainakaan vielä ole johtaneet lopputulokseen.

Someron ympäristölautakunta on jo korostanut myös Vaasan hallinto-oikeudelle antamassaan vastauksessa Paimionjokeen suunniteltujen pohjapatojen hyötyjä. Lupakäsittelyssä olevan kunnostushankkeen keskeisenä tavoitteena on vesistön ekologisen tilan parantaminen ja joen luonnonmukaistaminen Paimionjoen vesistön yläosassa.

Lautakunta totesi hallinto-oikeudella antamassaan vastauksessa, että takaisinvirtaus ylävirran suuntaan vähenee muutostöiden ansiosta yli 80 prosenttia nykyisestä. Hanke hyödyttää koko Paimionjoen yläosan järviketjua, vähentäen vedenkorkeuden nopeaa vaihtelua, sekä lopputalven ja -kesän alimpien vedenkorkeuksien nousua.

Painio ehkä suurin hyötyjä

Painion luusuaan suunnitellun pohjapadon ja tekokoskirakenteen tavoitteena on vähentää ravinteikkaan ja kiintoainespitoisen veden virtausta ylivirtaamatilanteissa alapuolisesta vesistönosasta ylävirtaan Painion järveen.

Mallinnusten mukaan alapuoliselta järviketjulta Painioon virtaa nykytilanteessa noin 9,75 miljoonaa kuutiota vettä, keskimäärin 79 vuorokautena vuodessa. Keskimäärin siis yli viidesosalla päivistä vuoden mittaan.

Painion ja Hovirinnankosken pohjapatojen rakentamisen jälkeen alapuoliselta järviketjulta Painiojärveen virtaisi noin 1,24 miljoonaa kuutiota vuodessa, keskimäärin 22 vuorokauden aikana.

Päätöksen sisältö

Lounais-Suomen aluehallintovirasto teki 2020 päätöksen Paimionjoen yläosan säännöstelyn lakkauttamisesta ja siihen liittyvistä vesirakennustöistä.

Avi myönsi Somerolle luvan Hovirinnankosken säännöstelypadon osittaiseen purkamiseen, osittaiseen pysyttämiseen ja muuttamiseen pohjapadoksi kivikynnyksineen, alivirtaamauomineen, altaineen sekä kutusoraikkoineen.

Avin lupa sisälsi myös Rautelankosken kunnostamiseen, Painion pohjapadon sekä rullaradan rakentamiseen Paimionjoen yläosalla.