Yrittäjät heittivät kapulan viranhaltijoiden suuntaan: Mitä me voimme tehdä kaupungin hyväksi?

0
Hanna Munterin vinkkejä yrittäjien ja kaupungin yhteistyön parantamiseksi kuuntelivat muun muassa Laura Nuotio (vas.), Anna Hurra, Antti Leino, Anuliina Frantti ja Sami Suikkanen.

Kaupunki, sen päättäjät ja virkamiehet sekä täällä toimivat yrittäjät tahtovat tehostaa yhteistyötä keskenään. Se tuli selväksi Somero Sydämessä -yhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa, jonne oli kutsuttu kaupungin edustus ja Someron Yrittäjät sekä Someron Yrittäjänaiset.
Pohjana yhteistyölle on kaupungin nelivuotinen kuntastrategia, jonka osa-alueita ovat esimerkiksi elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen sekä palvelujen järjestäminen ja tuottaminen.
– Kun kaupungilla nyt on tämä toimintastrategia, niin me haluamme tietää, että mitä kaupunki odottaa meiltä sen suhteen, pohjusti Somero Sydämessä -yhdistyksen puheenjohtaja Elina Riikonen.
– Eli toisin sanoen me emme ole aina käsi ojossa, vaan annamme myös omaa panostamme kaupungille päin yrittäjinä, jatkoi yhdistyksen hallituksen jäsen Päivi Älli.
– Me on nyt kääritty hihat ja halutaan toimintaa. Nyt toivotaan kaupungin suunnalta jotain, joka veisi meitä kohdennetusti eteenpäin, Riikonen painotti.
– Haluamme yhteistyöstä toimivaa, ettei kummankaan tarvitse raahata toistaan perässään. Miten yhteistyö saadaan sujumaan niin, ettei ole hiekkaa rattaissa? Kaikilla on kova tahtotila tehdä ja vaikuttaa. Nyt tarvitaan kauaskatseisuutta, pitkäjänteisyyttä ja selkeyttä yhteiseen toimintaan, naiset vaativat.
Tilaisuudessa peräänkuulutettiin esimerkiksi koko kaupungin yhteistä vuosikelloa, jonne olisi kaikilla kuntalaisilla vapaa pääsy ja jota olisi helppo käyttää ihan omasta kännykästä. Sinne kerättäisiin kaikki kaupungin tapahtumat.
Someron kunnan puolesta paikalla olivat kaupunginjohtaja Sami Suikkanen, viestintäasiantuntija Anuliina Frantti ja kehittämispäällikkö Antti Leino.
Viesti heiltä päin oli selkeästi myös se, että yhteistyötä halutaan ihan oikeasti lähteä kehittämään.
– Meillä Somerolla tapahtuu todella paljon, kun meillä on niin aktiivista porukkaa. Elinvoima kylällä on monitahoinen asia, mutta kyllä siinä yrittäjyys on ytimessä. Se kuinka paljon yrittäjät tekevät ja elävöittävät kylää oman yritystoimintansa ulkopuolella, on ihan poikkeuksellista Somerolla. Siinä on meidän voimavaramme, totesi Leino.
Hän kannatti yhteistä vuosikelloa, jonne toivottavasti saataisiin hyvissä ajoin myös yhteisiä tapaamisia, joista tulisi vakiintuneita, kaikille tiedossa olevia.
Leino huomautti, että yhteinen tapahtuma-alusta on jo olemassa kaupungin nettisivuilla, mutta lupasi, että sen helppokäyttösyyttä voidaan vielä tarkastella.
– Meidän pitää saada yhteinen fokus, jota kohti tehdään aktiivisesti töitä. Strategiakausi on neljä vuotta, ja kyllähän työtä tehdään sen jälkeenkin, mutta tässä on nyt selkeä periodi, minkä aikana halutaan saada tuloksia, Leino painotti.
Vaikka kaupungin yrittäjämyönteisyys ei saanut kummoistakaan arvosanaa juuri julkaistussa yrittäjäbarometrissä, kiitostakin lähti siihen suuntaan.
– Kaupungin aktivoituminen yrittäjiä kohtaan on huomattu selkeästi jo pari vuotta. Se on aivan loistavaa. Mutta me olemme sähläävä, nopean toiminnan joukko, ja alettaisiin jo pikkuhiljaa tekemään jotakin! Siksi kaivataan selkeää ajatusta siitä, että minkälainen tekeminen olisi viisasta. Mitä kaupunki toivoo, että se olisi, Riikonen penäsi.
Frantti halusi lähteä liikkeelle jo esille nostetusta vuosikellosta, joka kokoaisi kaikki tapahtumat yhteen, mutta se edellyttäisi, että kaikki myös ilmoittaisivat sinne järjestämistään tapahtumista. Sopiva ylläpitäjä olisi hänenkin mukaansa kaupunki.
Toinen keskustelussa vahvasti esille noussut asia oli tiedottaminen. Yhteistä tekemistä kaivataan esimerkiksi sosiaaliseen mediaan.
– Kun postauksiin tägätään kaupunki, niin me huomaamme ne ja voimme jakaa niitä lisää omien kanaviemme kautta, vinkkasi Leino.
– Mitkä ovat ne yhteiset hashtagit ja tägäykset, joita kaikki käyttävät, peräänkuulutti Riikonen.
Frantti sanoi tämän jo olevankin työn alla.
Leino paljasti, että kaupunki on teettämässä esimerkiksi artikkeleja, joilla nostetaan esille somerolaisia yrityksiä.
– Yritystarinoita, joita jaetaan Someron ulkopuolellekin, ja joilla luodaan kuvaa Somerosta positiivisena paikkana yrittää.
Hän loi läsnäolijoille myös mielikuvaa konseptista ajatuksella, Shopping Somero tai Tee ostokset Somerolla.
– Sen alla pystyisi yhdistämään pääkadun toimintaa ja keskusta-aluetta, jos joku sellainen tehtäisiin. Ja sitten promota paljon voimallisemmin sitä, että osta paikallista.
Elina Riikonen ja yrittäjä Silja Kaija muistuttivat somettamisen lisäksi myös paikallislehden tärkeydestä tiedottajana.
Riikosen mukaan paikallislehti on todelle tärkeä äänitorvi, koska sillä on valtava merkitys kuinka asioista paikkakuntalaisille infotaan.
Tämän allekirjoitti myös kaupungin viestintäasiantuntija.
Yrittäjät huomauttivat lisäksi, että kesällä porukkaa on paikkakunnalla kuin pipoa ja yrittäjillä riittää työsarkaa, eli markkinointia ja buustausta tarvitaan erityisesti syksyyn ja pitkään talveen.
Anuliina Frantti kaipasi yrittäjiltä kaupunkiin päin ajantasaista tietoa toimivista yrityksistä.
– Haluaisimme saada esimerkiksi suorapostitusmahdollisuuden kaikkiin somerolaisiin yrityksiin.
– On paljon yrityksiä, jotka eivät ole mukana yhdistysten toiminnassa tai vastaavassa, ja heidän tavoittamisensa on haasteellista, myönsi Älli.
Frantti nosti esille esimerkiksi kaupungin uutiskirjeen, jonka toivoi kaikkien yrittäjien tilaavan pysyäkseen ajan tasalla siitä mitä tapahtuu.
Yrittäjä ja kaupunginvaltuutettu Laura Nuotio puhui Yrittäjänaisten mandaatilla ja huomautti, että kaikki uudet yrittäjät on aina kontaktoitava, mikä on eritoten kaupungin, mutta myös yrittäjäyhdistysten tehtävä.
Tilaisuudessa mukana ollut Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter halusi myös voimallisesti kannustaa tähän.
– Somerolle perustetaan niin vähän yrityksiä, että menkää nyt hyvänen aika ihan fyysisesti tervehtimään uusia yrittäjiä, sekä kaupungin että yrittäjäyhdistysten edustajat. Se on paras mahdollinen tapa toivottaa tervetulleeksi. Ja saadaan heti kasvot toiminnalle. Se luo heti ensi tapaamisella verkostoja, ja kaupunki tekee siten erittäin myönteistä kaupunkikuvaa, hän painotti.
Leinon mukaan tätä on tarkoitus tehdä enemmän.

Laura Nuotion suulla yrittäjänaisten suunnasta heitettiin ilmaan ajatuksia kaupunkipyörien käyttöönotosta, lapsiperheiden paremmasta huomioimisesta ja siitä, että viranhaltijoiden esityksissä pitää näkyä paremmin yrittäjien huomaaminen. Esimerkiksi hän nosti liikuntapuolen eläkeläiskortin, joka tarjoaa halvemman palvelun kaupungin kuntosalilta kuin mihin paikalliset yrittäjät pystyvät.
– Toivomme, että kaupunki lopettaisi yrittäjien kanssa kilpailemisen ja ostaisi enemmän yrittäjiltä palveluita. Jos yritykset kylältä loppuvat, tänne ei jää kuin kyltti ”Someron uimahalli” ja kaupungintalo. Se on ihan saatanan surullinen ajatus, Nuotio napautti.
Yrittäjänaisilta tuli myös ajatus, että keskustaan voitaisiin tehdä hiukan Airbnb-tyyppinen tila, jossa olisi eri yrittäjiltä esillä erilaisia asioita, kuten sänky Virtaselta, tauluja kirjakaupasta, kukkia kukkakaupasta ja tarjouskortteja vaikka mistä palveluista sekä vinkkejä omatoimiretkien tekoon vaikka Häntälän notkoihin tai Härkälän uimarannalle.
Voimallisesti esille nousi ajatus siitä, että kaupungin viranhaltijoiden ja yrittäjien yhteistyön lisäksi yhteisen pöydän avaaminen myös päättäjille on todella tärkeää. ”Me kaikki kaupungin asukkaat, päättäjät ja toimijat olemme yksi ja sama asia: somerolaisia.”
Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter:

Antti Leino kuunteli mitä asiaa yrittäjillä kaupungille päin oli. Kuvassa ovat (kasvot näkyvissä) Anne Laaksonen, Elina Riikonen, Ulla Hautamäki ja Laura Nuotio.

Yrittäjyyskyselyihin on vastattava

Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja, somerolainen Hanna Munter muistutti yrittäjien ja viranhaltijoiden tapaamistilaisuudessa siitä, että erilaiset kyselyt tai mittarit eivät ole vain sanahelinää, vaan parhaimmillaan loistava työkalu toiminnan kehittämiseen.
– Kunnan ja kaupungin välistä yhteistyötä ja yrittäjyysilmapiiriä mitataan monellakin mittarilla, joista tunnetuimmat ovat Maakuntaennuste sekä Yrittäjäbarometri, joka tehdään joka toinen vuosi. Se tehdään siksi vain joka toinen vuosi, että kunnassa ehditään siinä välissä tehdä parantavia toimenpiteitä esille tulleisiin asioihin.
Viimeisin kysely tehtiin viime vuonna ja julkaistiin alkuvuodesta.
Somero ei vastaajamäärissä ole päässyt loistamaan.
– Seuraava iso tavoite somerolaisilla, yrittäjillä ja kaupungilla yhdessä, on nostaa vastaajajoukkoa ihan ratkaisevasti.
– Jotta kaupunki saa arvokasta palautetta yrittäjiltä isommissa yrittäjyyskysymyksissä, pitää tulla vastauksia. Haastan siihen teidät kaikki yrittäjät.
– Hyvä esimerkki löytyy Paraisilta. Kaupunki panosti tosissaan barometrin markkinointiin ja sieltä saatiin reippaasti yli 100 vastausta, mikä on huikea suoritus sen kokoiselta kaupungilta.
Munter tarjosi työkaluksi esimerkiksi edustamansa yhdistyksen yrittäjälupausmallia, jossa kunta ja yrittäjät voivat yhdessä allekirjoittaa yrittäjyyslupauksen, jolla sitoudutaan edistämään oman kunnan elinvoimaa.
– Siitä saisi uuden vauhdin ja näkyvyyttä, että asioille pyritään tekemään jotain ja samalla sitouttaa toimimaan.
Toista mittaria eli Maakuntaennustetta on tehty jo 30 vuotta. Vastausten määrä oli Somerolla viimeksi 20.
– Kunnan yrittäjyysilmapiirin arvioi hyväksi tai erinomaiseksi 40 prosenttia, tyydyttäväksi 40 ja huonoksi 15. Ei se sysihuono tulos ole, mutta huonon tai tyydyttävän vastauksen antanutta joukkoa pitää saada siirrettyä hyvän puolelle.
Kunnan ja yritysten välisen yhteistyön arvioi erinomaiseksi 10 prosenttia, hyväksi 25, tyydyttäväksi 45 ja huonoksi 20.
– Tämä aamu on hyvä esimerkki siitä, että kun yrittäjät on liikkeellä niin kunta tulee paikalle, mutta se nyt näy kyselyn tuloksissa.
– Peruspalveluissa Somero pärjää hyvin. Puolet vastaajista arvioi, että ne ovat erinomaiset tai hyvät. Ihan kelpo tulos.
Munter muistutti myös katsomaan keskustaa kauemmas.
– Elinvoiman rakentaminen tarkoittaa sitä, että keskusta pysyy elinvoimaisena ja täällä on hyvät palvelut asukkaille ja matkailijoille, mutta pitää pitää huolta myös siitä kovasta ytimestä yrittäjiä, joka ei tässä kylänraittilla näy, mutta joka mahdollistaa verotulojen ja työpaikkojen kautta elinvoimaa.
– Pitäkää isot yritykset samassa pöydässä, älkää erotelko niitä. On valtava merkitys, että ne pysyvät paikkakunnalla.
– Isommissa yrityksissä on käsitykseni mukaan Somerolla aika hyvä tilanne, on jo seuraava polvi remmissä. Eli ei ole haastetta tai pelkoa siitä, että eläköitymisen kautta yritykset loppuisivat, kun ei löydy jatkajaa. Tosin sitäkin haastetta tulee vielä eteen.
– Kannustankin myös pohtimaan omistajanvaihdokseen liittyviä projekteja ja hankkeita. Siihen on olemassa meillä Varsinais-Suomen Yrittäjissä apuja ja palveluita. Siinä keskeisin haaste on se, että luopujat lähtevät yleensä aivan liian myöhään liikkeelle, Munter muistutti.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän