Someron perusturvalautakunta kokoontui viimeisen kerran; nyt sosiaali- ja terveydenhuollon asioiden hoito on Varsinais-Suomen hyvinvointialueen harteilla.
Vuoden alusta lähtien Someron laboratorion palveluissa ei ole voinut enää käydä yksityisen palveluntarjoajan lähetteellä. Kaikuja on kuulunut, että jossain vaiheessa näytteiden analysointi hoidettaisiin keskitetysti TYKS Laboratoriossa, ei enää Somerolla.
– Meillä on huoli laboratorion jatkuvuudesta, sanoo hallintojohtaja Marjaana Sorokin, joka ennen toimi perusturvajohtajana.
Työnsä jättävä perusturvalautakunta toivookin, että asioita katsottaisiin Varhassa laajemmin kuin yhden palvelun osalta ja alueen ominaisuudet huomioiden, kuten ikärakenne ja pitkät välimatkat niin Somerolta isompiin keskuksiin kuin kaupungin sisällä.
– Palvelujen välimuotojakin tarvitaan. Toivomme, ettei palveluja ajeta alas säästösyistä, vaan tarkastellaan kokonaisuutta.
Perusturvalautakunta pani pakettiin viime vuoden talousarvion toteutumisen sekä seniorikampushanke Pihlajakylän. Joukko keskusteli myös, miten hyvinvointialueen toiminta on pyörähtänyt käyntiin.
– Asiakkaat ovat palvelunsa kutakuinkin saaneet. Organisaation sisällä yhteistyön kehittämisessä riittää tekemistä, niin kuin uuden aloittamisessa yleensä, arvioi perusturvalautakunnan puheenjohtaja Mirja Rouhiainen Varsinais-Suomen Hyvinvointialueen alkua.
Laskutuksissa on ollut viivettä. Sosiaali- ja terveyspalveluja vuodenvaihteen jälkeen käyttäneet ovat joutuneet odottamaan laskujaan.
– Ihmiset pelkäävät laskujen kasaantumista, toteaa kaupungin hallintojohtaja ja sitä ennen perusturvajohtajana toiminut Marjaana Sorokin.
– Mutta ihmekös tuo, kun Varhassa on yhdistetty ja yhtenäistetty monia asiakas- ja potilastietojärjestelmiä.
Varhan tavoite on saada laskutus toimimaan kevään aikana. Laskut lähtevät liikkeelle alueittain. Joustosta ja maksuaikatauluista on neuvoteltava asiakaskohtaisesti.
Varhassakin hyötyä hyvistä paikallisista laboratoriopalveluista
Vuoden alusta lähtien Someron laboratorion palveluissa ei ole voinut enää käydä yksityisen palveluntarjoajan lähetteellä.
Sorokin korostaa, että laboratoriopalvelut on tärkeä muiden palvelujen ja yksiköiden kannalta. Laboratorio vaikuttaa niin asiakkaisiin, työntekijöihin kuin terveyskeskukseen ja hoivakotien toimintaan. Jos esimerkiksi joutuu odottamaan laboratoriopalvelua tai käymään uudestaan labrassa ja odottamaan tuloksia näytteistä, se vaikuttaa muun muassa kuljetuskustannuksiin.
Viime vuonna Someron terveyskeskuksen laboratorioon hankittiin uusi analysaattori.
– Jos analysointi poistuu laboratoriosta, niin näille asiantunteville työntekijöille jää näytteiden otto ja puhelinpalvelu. Näytteiden analysointi, työn tärkeä ja mielenkiintoinen osa-alue jää pois. Se voi vaikuttaa työntekijöiden halukkuuteen jatkaa työpaikassaan ja uusien henkilöiden rekrytointiin, pohtii Sorokin.
Pihlajakylän hyvyyttä tulee levittää
Viime vuoden marraskuussa päättyneen ympäristöministeriön tukeman seniorikampushanke Pihlajakylän on todettu luoneen ikäihmisissä turvallisuuden tunnetta ja aktivoitumista. Toiminta on siirtynyt hyvinvointialueen hoitoon. Sairaalatien rivitaloissa vetäjänä on edelleen Tommi Palomäki.
– Se oli onnistunut hanke, joka osoitti, että hyvin pienin resurssein ja toimintatapojen muutoksin on mahdollista pidentää kotona asumista ja viivästyttää siirtymistä tehostetun palveluasumisen piiriin. Välimuotoisen yhteisöllisyyttä tukevan toiminnan on todettu vähentävän myös osastohoitojaksoja sekä lääkäripalveluiden tarpeita, silloin kun kotona pärjäämisen haasteeksi on muodostunut ikääntyvän yksinäisyys ja turvattomuus, pohtii Marjaana Sorokin.
Tärkeää on, että asuja kokee olonsa turvalliseksi ja että hänellä on ihmisiä ympärillä, joiden luokse pääsee, jos on siihen on tarve.
– Turvallisuuden merkitys on suuri. Ja jotta asiat hoituvat, alueelle tarvitaan ainakin yksi työntekijä kokoamaan toimintaa.
Sorokin toivoisi tällaiselle tuetulle asumiselle, Pihlajakylän toimintamallille ja sen tuloksellisuudelle näkyvyyttä hyvinvointialueella. Siitä voitaisiin tehdä yksi palvelu muiden joukkoon.
– Jos ikääntyviä saataisiin muuttamaan lähemmäs palveluja tuettuihin senioritaloihin, ja heillä olisi siellä lähellä yhteisö ja vetäjä, niin inhimillistettäisiin asukkaiden elämää, mutta myös säästettäisiin euroja ja kotihoidon resursseja.
Tarkasteltava kokonaisuutta, ei vain osa-alueita
Marjaana Sorokin on haikein mielin perusturvalautakunnan viimeisen kokouksen jälkeen.
– Sote-ratkaisua valmisteltiin pitkään kunnissa. Olin siinä itse mukana. Ei oikein tahdo ymmärtää, että nyt esittelijän vastuu ja asioiden järjesteleminen on poissa, tuumii Sorokin.
Hänestä piti saada kuntia laajemmat hartiat hoitaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.
– Taloudellinen tilanne alkoi muodostua kestämättömäksi. Kustannukset nousevat, töitä on paljon ja hoitajia vähän. Haavoittuvainen kokonaisuus kaiken kaikkiaan.
Mutta Sorokin muistuttaa, että hyvinvointialueenkin on vaikea ratkaista sote-palvelujen ongelmia.
– Me olemme Somerolla reuna-alueella; on pitänyt järjestää toimivat palvelut. Nyt emme täällä kunnassa enää pysty vaikuttamaan näiden sektorien palvelutuotantoon.
Sorokinista hyvinvointialueella eri toiminnot ovat eriytyneet. Kukin vastaa omasta vastuualueestaan.
– Vaikuttaa ainakin näin alussa jotenkin pirstoutuneelta paketilta. Toivon, että ajatellaan myös kokonaisuutta, ja sitä että eri osa-alueet pyörivät yhteen.
Marjaana Sorokin kertoo, että maaliskuun lopulla on kuntaneuvottelut, joissa näitäkin asioita pohditaan.
– Olemme odottavaisella ja avoimella mielellä. Muutoksia voi tulla, mutta uskon, että parhaansa he yrittävät, sanoo Mirja Rouhiainen.
– Uutta on jo tullutkin, kuten vanhuspalveluiden palveluohjaaja. Hän auttaa asiakasta löytämään ja saamaan juuri hänen tarvitsemansa palvelut. Tärkeintä on jatkossakin, että kaikki saavat oikeaan aikaan tarvitsemansa avun, painottaa Rouhiainen.
– Kaupungin hoidettavaksi jää terveyden edistäminen. Siihen tarvitaan raameja, miten jatkossa toimitaan. Ja myös yhteistyötä kaupungin ja eri seurojen, yhteisöjen ja yhdistysten välille.
Rouhiainen toivoo keskusteluyhteyttä Varhan ja kuntien välille, jotta saadaan suoria vastauksia.
– Se on iso organisaatio, mutta ihmiset sitäkin hoitavat.
Perusturvan henkilöstökulut ylittyivät
Aivan plusmerkkistä tulosta Someron perusturva ei saanut viime vuonna aikaiseksi.
Henkilöstökulut ylittyivät talousarvioon nähden noin 1,1 miljoonalla eurolla. Suurin syy oli, että sijaisrekrytointeja piti tehdä paljon.
Marjaana Sorokin sanoo henkilöstön olleen kovilla muun muassa koronapandemian työtaakan, henkilökunnan ja asiakkaiden sairastumisten vuoksi.
Epidemian hoidosta aiheutuneet välittömät perusturvatoimelle aiheutuneet kustannukset olivat viime vuoden aikana 447 373 euroa.
– Sairauspoissaolojen ja tilapäisten hoitovapaiden määrä kasvoi 30 prosenttia vuodesta 2021. Se oli yhteensä noin 1000 päivää enemmän kuin vuonna 2021. Lyhytaikaisten sairauspoissaolojen tai tilapäisten hoitovapaiden vuoksi sijaisrekrytointien tarve on ollut etenkin hoivapalveluissa, joissa lakisääteistä mitoitusta ei voida alittaa, kertoo Sorokin.
Rekrytointeja vaikeuttivat myös keväällä 2022 käynnissä olleet työtaistelutoimenpiteet (vuorovaihtokielto ja ylityökielto). Kesällä 2022 voimaan tulleen työehtosopimuksen mukaisesti tehtäväkohtaisia palkkoja korotettiin 1.6.2022 alkaen 2 prosenttia ja 0,5 prosenttia 1.10.2022 alkaen.
Korona-korvauksia vähemmän
Marjaana Sorokin kertoo, että Somero sai koronakorvauksia odotettua vähemmän. Niitä myönnettiin 631 068 euroa, joka on 500 000 euroa pienempi kuin vuodelle 2021. Eikä korona-avustuksissa huomioitu sijaistarvetta.
– Meillä on huoli henkilöstön jaksamisesta. Hoitohenkilökunnalla on rankat ajat takana, paljon epävarmuutta edessä.
Ikäihmisten yksityisten asumispalveluiden ostopalveluiden tarve kasvoi edelleen vuonna 2022. Tehostettua palveluasumista ostettiin enenevässä määrin Lamminniemen Hyvinvointikeskuksesta. Tehostetun palveluasumisen vuorokausihintoihin tuli korotuksia mitoituksen nostamisesta sekä yleiskustannusten kasvun vuoksi.
Terveyskeskuslääkärien rekrytoinneissa oli edelleen haasteita ja rekrytointeja tehtiin ostopalveluiden turvin. Palvelujen ostojen ylitys oli liki 488 000 euroa.
– Kehitysvammahuollon osalta laitosjaksojen tarve vähentyi, mutta asumispalveluiden tarve lisääntyi. Kun kaupungin oma yksikkö oli täysi, niin asumispalvelut ostettiin joko KTO:lta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Vammaispalvelulain mukaisten avustusten osuus on myös kasvanut väestön ikääntymisen sekä sairastavuuden myötä. Palveluja tarvittiin erityisesti henkilökohtaiseen apuun, kuljetuspalveluihin ja asunnonmuutostöihin.
Vammaisille annettujen avustusten osuus ylitti talousarvion 330 952 eurolla.
Perusturvalautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että perusturvan hallinnon ja huollon, kansanterveystyön, vanhustyön sekä vammaispalveluiden ja kehitysvammahuollon tehtäväalueiden määrärahaylitykset hyväksytään.