Hyvinvointimessut monitoimitalon aulassa viime perjantaina oli menestys. Tilaisuus jakoi tietoa etenkin ikäihmisille, mutta myös heidän omaisilleen – jopa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille.
Tapahtuma oli jälleen myös osoitus somerolaisten yhteisöllisyydestä. Paikalle olisi ollut jopa enemmän tulijoita, kuin nyt saatiin mahtumaan. Tosin muutamia ennakkoon ilmoittautuneita joutui haluamattaan jäämään pois.
Järjestäjänä oli Someron kaupungin lisäksi Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varha, ympäristöministeriön käynnistämän hankkeen kautta.
Idea Ikäihmisten hyvinvointimessuihin syntyi viime syksynä Helsingissä järjestetyistä Hyvä Ikä -messuista. Sieltä sen poimivat mukaansa Pihlajakylän yhteisöllisen asumisen vastaava ohjaaja Tommi Palomäki, sekä Yhteisöt ja yhteisöllisyys osana ikääntyvien kotona asumisen tukemista -hankkeen hanketyöntekijä Tiina Tommila.
– Tuli halu lisätä ihmisten tietoisuutta erilaisista hyvinvointiteknologisista ratkaisuista ja esitellä ikäihmisille ja heidän omaisilleen, että on olemassa erilaisia ratkaisuja, joilla osaltaan voidaan tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään. Ne auttavat ihmisiä monessa asiassa, kertoo Tommila, toinen taustatahoista.
Hän haaveilee, että joskus vastaava messu voidaan järjestää uudelleen, vielä vähän isommalla volyymilla.
– Toivon, että yhteisöllisyyshankkeet jossakin muodossa jatkuvat. Tämä on yhteisöllinen kaupunki, olen muutamien näytteilleasettajien kanssa keskustellessa tämän todennut, kyllä tänne tulee väkeä, Tommila kehuu.
Tuki ja turva
Messuilla esiteltiin välineitä ja palveluita, jotka antavat ikäihmisille tukea ja turvaa kotona asumiseen.
Raisiolainen Raila Piivek oli saapunut kotimaisten, Ortobio-merkkisten erityis- ja terveysjalkineiden kanssa. Mutta mihin sitten terveysjalkineita tarvitaan?
– Terveyskengän määrite on se, että siinä on kahden sentin korko. Kantapää on ummessa ja jalkapöydän päältä kulkee kaksi leveää tarranauhaa. Nämä pystyy kankaisina myös pesemään. Pääosin kengissä on avoin kärki, mutta näitä saa myös umpikärjellä.
Jalkojen turvotus on ikäihmisillä merkittävä ongelma, joko väliaikaisesti tai koko ajan. Vasen ja oikea jalka voivat turvota nestekierron erilaisuuden vuoksi myös eri tavoin. Riippuen esimerkiksi loukkaantumista tai perussairauksista.
Piivek vakuuttaa, että kankaanpääläinen yritys pystyy käsityönä tekemään asiakkaille hyvin yksilöllisiä jalkineita.
– Käyn tälläkin seudulla mittaamassa palvelukodeissa ja palvelukeskuksissa asiakkaiden jalkoja. Eli hyvinkin turvoksissa olevat jalat saavat sopivat kengät. Säädettävät tarrat ovat tärkeät.
Yli puolet paloista keittiöstä
Innohome-liesivahteja esitteli Jan Henriksson. Kotimaisessa laitteessa on lieden yläpuolelle kiinnitettävä lämpöanturi, joka mittaa lämpötilan kehitystä. Se piippaa kimeästi, jos lämpötila nousee liian korkeaksi tai vaarallisen nopeasti.
– Napista painaen hälytyksen saa pois, jos tuntuu, että homma on hallussa. Mutta jos ei ole, niin tämä valkoinen ohjainlaite katkaisee virran liedestä, mikäli on menty huolestuttavalle tasolle.
Ohjainlaitteeseen tarvitaan sähköasentaja. Henriksson kertoo, että Suomeen on tullut standardi, että liesivahdit pitää olla uusissa seniori- ja palvelutaloissa. Niissä ne ovat pakollisia. Norjassa laite on kaikissa asunnoissa pakollinen.
Lääkkeet ajoissa ja kohdallaan
Salossa valmistettavaa Evondos-lääkeannostelijaa esitteli Tatu Savonvirta. Laite on suunniteltu säästämään hoitajien aikaa sekä tukemaan ikäihmisten omatoimisuutta ja lääkehoitoa.
– Päätöksen laitteen hankinnasta tekee kaupunki, minkä jälkeen lääkeannostelija tulee kotihoitoon, joka edelleen toimittaa sen asiakkaalle. Jo laitteen käyttöönottovaiheessa noin 15 prosenttia asiakkaista hyötyy laitteesta, joka sekin on ok. Tiimit ovat yksilöllisiä ja asiakkaat erilaisia. Joissain tiimeissä hyötyjiä on jopa 40 prosenttia.
Parhaassa tilanteessa sekä hoitaja että asiakas kumpikin hyötyvät lääkeannostelijasta. Evondoksia on kentällä käytössä yli 10 000 kappaletta.
Muuta hyvinvointia
Forssan lähikunnissa, myös Somerolla TP-Hoivan päätoimialaa ovat kotipalvelu, kotisairaanhoito, tukipalvelut sekä turvapuhelinpalvelut. Tarvittaessa myös lääkärin ja fysioterapeutin palvelut.
Ranteessa pidettävät turvahälyttimet ovat nykyaikaistuneet, ja sisältävät haluttaessa gps-paikannuksen. Mallistot ovat kuin rannekelloja, eivät enää ”laitosmaisia”, kuten ennen.
Hälytys menee turvapuhelinkeskukseen, missä ammattihoitaja konsultoi enteenpäin, minkälaista apua tarvitaan.
Arvo Virtasen pisteessä Taina Ruuhilehto esitteli avustavaa aktiivituolia , joka moottorin avulla kohottaa istuinosan ylös, valmiiksi kaltevaan asentoon, ja seniorikäyttäjän ylös liikekannalle. Toisella moottorilla onnistuu lokoisa lepoasento.
Kaupungin pisteessä Mira Teräväinen kertoi, että eläkeläisliikuntakortin käyttäjiä tuli 185 jo tammikuun aikana.
Tanskan teknisen korkeakoulun kehittämät Moto Tiles -liikuntalaatat puolestaan houkuttavat senioria paitsi liikkumaan, myös muistipelin pariin tai soittamaan. Se on tuote motoriikan ja liikkuvuuden kehittämiseen. Käyttäjiä löytyy palvelutaloista ja sairaaloista.
– Tällä voidaan harjoittaa nopeutta, kestävyyttä, reaktiokykyä ja tasapainoa. Tälle on saatu yliopistotaustaisena myös tieteellistä näyttöä vaikuttavuudesta, kertoi Minna Laine Meditas yrityksestään.
Hänellä oli näytillä myös Exoskeletoneja, ulkoisia tukirankoja. Esimerkiksi hoitajan selkään kohdistuvan rasituksen keventämiseen, kun työssä on paljon nostoja ja siirtoja. Ne edustavat koko ajan yleistyvää robotiikkaa, jota voidaan eri muodoissa käyttää esimerkiksi teollisuudessa.
Jatkuva tarve
Mukana oli myös hyvinvointitiedon keräämistä ja jakamista, ateriapalvelua, terveysteknologiatuotteita ja tekstiilejä, videopuhelinpalvelua.
Forssan ammatti-instituutin opiskelijoiden lisäksi olivat esillä senioreiden palvelut Somerolla, Someron kaupungin liikuntapalvelut, Someron seurakunta, Lähimmäispalvelukeskus Svensson, Someron seniorineuvola ja Salon Muistiyhdistys.
Joka vuosi aina uusi ihmisryhmä astuu ikäihmisten joukkoon. Tällaiselle tapahtumalle on tilausta.
Fakta: Ikäihminen, tarvitsetko apua?
-ota yhteyttä, jos sinulla on arjessa selviytymiseen liittyviä kysymyksiä ja huolia
-voit soittaa meille neuvontanumeroon 02-262 6164, klo 9–15
-palvelemme myös sivustolla asiakasneuvonta.fi
Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varha