
Pekka Alitalo maalaa tauluja, koska se on mukavaa. Aika kuluu, saa muistella, pohdiskella ja pähkäillä.
– Koronapandemian aikana maalaaminen oli ajankulua. Mutta ei se ole pelkästään tylsyyden torjuntaa. Tässä saa sommitella, kuten valokuvaamisessakin.
– Kai se on sitäkin, kun on vielä se tunne, että pystyy kehittymään, haastamaan itseään. Kun onnistuu, tuntee mielihyvää. Ja jos joku toinen kehaisee, niin rinta kohoaa, sanoo piirtämistä pitkään harrastanut, maalaamiseen myöhemmin hurahtanut eläkkeellä oleva ylikonstaapeli.
Alitalo on maalannut kuvien pohjalta paljon paikallisia maisemia sekä somerolaisia ihmisiä. Jokaisella ihmisellä ja taululla on tarinansa. Vaikka maalaaja tietää ne, hän ei tuputa niitä katsojalle.
– Jokainen katsoja kokee maalauksen omalla uniikilla tavallaan ja on yhtä oikeassa.
Alitalo kertoo taulunsa Täältä tullaan elämä synnyn. Hän lähti vailla tarkempia ennakkosuunnitelmia maalaamaan syksyistä apeaa maisemaa, jossa meren rannalla on tie, ja tien toisella puolella puistokäytävä. Hän käytti vain valkoista ja mustaa akryylimaalia eli lähinnä harmaan eri sävyjä. Tie, käytävä ja meri häipyivät vähitellen usvaiseen horisonttiin.
Hän jatkoi maalaamista yrittämällä luoda kuvan märästä tiestä ja miten käytävän puut heijastuvat sen pintaan. Sen jälkeen hän lisäsi tyrskyt.
– Jotain tuntui puuttuvan ja tein kuvaan kaksi värikkäissä asuissa olevaa lasta, jotka kävelivät horisontin suuntaan.
– Vasta tässä vaiheessa heräsivät syvällisemmät ajatukset ihmiselämästä. Elämänsä alkutaipaleella oleva lapset suorastaan nauttivat märästä tien pinnasta ja vesilammikoissa pomppimisesta. He haluavat tietää, mitä usvan ja suoran takana on. Tie, aallokko, tuuli ja usva tuntuvat kiinnostavilta ja jännittäviltä, mutta edustavat samalla vaaroja.
– Maisema, olosuhteet ja tapahtumat avautuvat pätkän matkaa kerrallaan, eikä voi tarkalleen tietää, mitä matka ja sen sattumat tuovat mukanaan. Nähdäkseen pitää aina vaan jatkaa. Vähän niin kuin tämä taulu. Sutimisen alussa ei tiennyt, mihin se päätyy eli lopulta syvälliseen ajatteluun ihmiselämästä, selvittää Alitalo.
Pekka Alitalon akryylimaalausten näyttely kirjaston Parvigalleriassa helmikuun loppuun saakka.