Kouluverkkoselvitys on aiheuttanut huolta Pitkäjärven koulun toiminnan supistamisesta meille pitkäjärveläisille alakouluikäisten lasten vanhemmille ja muille kyläläisille. Ylempien alaluokkien siirtäminen keskustan kouluihin luonnollisesti pienentäisi koulun oppilasmäärää lähemmäs minimimäärää (25 oppilasta), jonka vuoksi tämä toimenpide nähdään lopun alkuna.
Olemme tyytyväisiä Pitkäjärven koulun tarjoamaan opetukseen ja haluamme, että koko ala-aste on jatkossakin mahdollista suorittaa yhdessä ja samassa koulussa omassa kylässä. Koulutoiminnan säilymistä 1.–6.-luokilla puoltaa myös päiväkodin hyvät ja nykyaikaiset tilat koulun välittömässä läheisyydessä.
Pitkäjärven koulussa on tällä hetkellä noin 50 oppilasta, minkä vuoksi koulun kapasiteetti on hyvin käytössä. Seudulle on muuttanut lisää lapsiperheitä ja tällä hetkellä päiväkodissa on lapsia arviolta 21 (kapasiteetti 28 lasta). Yksittäisiä vuosia tarkasteltaessa luokkakoot toki vaihtelevat, mutta uusi sukupolvi jatkuu vaihtumistaan ja uskomme lapsiluvun pysyvän riittävänä jatkossakin.
Koulutoiminnan supistamista on perusteltu lapsimäärän vähentymisellä, mutta ennusteisiin ei voida kuitenkaan luottaa. Tästä hyvä esimerkki löytyy vuoden 2013 kouluverkkoselvityksen asiakirjoista.
Pöytäkirjassa vuodelta 2013 mainitaan, että Pitkäjärven koulussa olisi lukuvuonna 2019–2022 oppilaita 1.–4.-luokilla 26 kappaletta. Lukuvuonna 2022–2023 oppilaita on luokilla 1.–4. kuitenkin 35.
Viimeaikaiset maailmanlaajuiset haasteet ovat saaneet ihmiset pysähtymään ja miettimään omaa elämänlaatuaan. Maaseutueläminen ja paluu luonnonläheiseen elämään on mahdollista Pitkäjärvellä.
Kuten Suomen Kylät ry sanoo Kyläkoulujen pelastuspaketti -julkaisussaan (2022), ”on puhdas ja yhteisöllinen kyläkoulu maaseudun paras palvelu ja vetovoimatekijä.”
Koulu on myös osa kylämme kulttuuria ja historiaa. Pitkäjärven koulun nykyinen sijainti on myös mahdollisuus saada uusia asukkaita muualta. 10-tien läheisyys ja lyhyt välimatka Turkuun voisi olla vaihtoehto kyläelämisestä haaveileville. Jatkuva keskustelu koulun toiminnan supistamisesta vaikuttaa silti päätökseen muuttaa.
Vuosia kestänyt epätietoisuudessa eläminen ei vie tilannetta eteenpäin, se on pelkästään este kylän elävänä pysymiselle. Parin vuoden aikalisä ei ole kestävä ratkaisu, nyt tarvitaan selkeä suunta pitkällä aikatähtäimellä.
Suomen Kylät ry:n julkaisussa (2022) käydään läpi toimenpiteitä, joilla kyläkoulujen supistamis- ja lakkaustoimintaa pyritään estämään valtakunnallisella tasolla.
Toimenpiteiden takana on tärkeä epäkohta liittyen perusoikeuksiin ja lasten oikeuksiin. Tekstissä otetaan voimakkaasti kantaa:
”Haluamme herättää keskustelua siitä, millä tavoin viimeisen 30 vuoden aikana on turvattu maaseutulasten yhdenvertaiset sivistykselliset perusoikeudet, muiden muassa oikeus lähikouluun.
Onko kouluverkkoa koskevassa päätöksenteossa toimittu lapsen edun ja oikeuden mukaisesti?
Mielestämme ei. Tarvitaan lasten osallisuuden lisäämistä päätöksenteossa ja lapsivaikutusten arvioinnin aitoa huomioimista kouluverkkopäätöksiä tehtäessä.”
Koemme, että 5.–6.-luokan oppilaiden siirtäminen kyläkoulusta yhtenäiskouluun, lyhentää jo entisestään lyhyttä lapsuutta ja altistaa lapsia ja nuoria yhteiskunnassamme lisääntyvälle pahoinvoinnille, mielenterveysongelmille ja kiusaamiselle.
On vaikea nähdä, että pienen maalaiskaupungin, Someron, valtti houkutella lapsiperheitä muuttamaan tänne ja pitää täällä asuvat lapsiperheet on suurentaa kouluyksiköitä ja keskittää pidemmällä aikavälillä kaikki koulutoiminta keskustan alueelle.
Myös Suomen Kylät ry:n julkaisussa kerrotaan, että viime vuosina tapahtunut voimakas koulutarjonnan keskittäminen on johtanut oppilaiden huomattavaan kuljetustarpeiden lisääntymiseen, päivittäisten koulumatka-aikojen pitenemiseen ja koulutyöskentelyn rauhattomuuden kasvuun.
Mikä säästö euroissa koulutoiminnan supistamisesta saadaan nämä seikat huomioiden?
Hyvä esimerkki onnistumisesta löytyy läheltä, Forssan Koijärveltä, missä kyläkoulutoimintaan panostettiin kaupungin ja kyläyhdistysten toimesta. Lopputuloksena kyläkoulu on täynnä oppilaita ja sinne pääsystä haaveillaan naapurikunnissakin.
Painavin syy kyläkoulun suunnan muutokselle oli selkeä kouluun valitettu teema, jonka kautta saatiin uusi ja kiinnostava vaihtoehto seutukunnan lapsille.
Jos tämä on ollut mahdollista Forssassa, niin emmeköhän me saataisi vastaava temppu tehtyä Somerollakin?
Supistamisen sijaan meidän pitäisi mennä kohti kehittämistä ja vastakkainasettelusta yhteistyöhön kaupungin ja kyläläisten kesken. Sekä kaupunki että kyläyhdistykset voivat tehdä investointihakemuksia tukemaan kyläkoulun kehityshankkeita. Tämä vaatii toimenpiteitä meiltä, mutta tukea myös kaupungilta.
Me olemme omasta tahdosta valinneet asua Pitkäjärvellä. Olemme ajatelleet jälkikasvuamme. Se on mahdollisuus tarjota lapselle turvallinen, lämmin kyläkoulu lähellä kotia ilman pitkiä koulumatkoja.
Moni meistä vanhemmista on käynyt kyläkoulun ja haluaa tarjota hyvät muistot omille lapsilleen.
Jos me haluamme tätä omille lapsillemme, niin aivan varmasti joku muukin haluaa.
Kyläkoulujen kohtalo on kuitenkin kuntapäättäjien käsissä. Siksi haluamme kutsua Someron kaupungin päättäjiä yhteiseen palaveriin Pitkäjärven koulun tulevaisuuden suunnittelulle kylämme maamiesseurantalolle (osoite Turuntie 1286, 31520 Pitkäjärvi) lauantaina 18.2. kello 10. Lähetämme kokouskutsut erikseen sähköpostitse esityslistan kera, Teams-osallistuminen myös mahdollinen.
Pitkäjärven pääty