Maria Jotunin Tohvelisankarin rouva Havuharjulle
Someron Tupanäyttämö päätti vaihtaa kesän teatterikappaleensa Maria Jotunin Tohvelinsankarin rouvaan.
Aiemmin valittu Kirsi Sulosen käsikirjoittama Ja Jumala loi naisen esitetään Himolan Kesäteatterissa Yläneellä. Kesäteattereilla on herrasmiessopimus, ettei otettaisi samaa näytelmää samaksi suveksi näyteltäväksi, jos esityspaikat ovat alle sadan kilometrin päässä toisistaan.
– Kyllä niitä on muitakin hyviä näytelmiä tarjolla. Ja nyt meillä on mainio komedia jo varastossa tulevaisuuteen, vaikka ensi kesäksi, toteaa Merja Koivaara Someron Tupanäyttämöltä.
Tohvelinsankarin rouvassa on rooleja 11. Mukaan mahtuu naisia ja miehiä.
– Uusia kykyjä haetaan. Meillä on casting-tilaisuus 12. helmikuuta Kiiruun talossa, kertoo Koivaara.
Näytelmän ohjaa Jarmo Hämeranta. Havuharjulla on kymmenkunta esitystä ensi kesänä.
Tohvelisankarin rouva on tuttu monelle. Tämä kolminäytöksinen komedia sai ensi-iltansa Suomen Kansallisteatterissa jo 1924.
– Meidän versiomme on tuoreempi. Sovitus on Sakari Hokkasen tekemä. Se on saippuaoopperamainen ja televisiosarjan omainen, vaikka teksti on vanhaa Jotunia, sanoo Koivaara.
Raha, rakkaus, itsekkyys ja ahneus ovat teemoina. Juulia on nainut ikääntyneen tilanomistajan, Aadolfin, rahan toivossa. Aadolfin veli Justus on rikas ja sieltä on odotettavissa huomattava perintö. Ahneuksissaan Julia on päättänyt, että kun rahat ovat käsissä, niin hän lähtee nuoren ja varattoman rakastettunsa Veijon luo. Veijo on ennemminkin Juulian tytärpuolen Piian perään.
Ilmenee, että Justuksella on muitakin perijöitä, eikä testamenttiakaan ole tehtynä.
Mukana on palvelijaa, emännöitsijää, salattua tytärtä ja muuta.
– Näytelmä on aika parisuhdesekamelska. Siinä kerrotaan rahasta, rakkaudesta, tai oikeastaan rakkaudettomuudesta. Nauretaan vallan ja rahanhimolle, ja tehdään niistä pilaa, selvittää Koivaara kupletin juonta.
Näytelmän mieshahmot ovat tallukoita ja vaikuttavat heikoilta. Se saa naishahmot näyttämään vahvoilta.
Maria Jotunin käsikirjoitusta pidettiin sen julkistamisen aikaan säädyttömänä. Ensi-illassa osa yleisöstä poistui kesken esityksen. Kansallisteatterin toimintaa kritisoitiin ja laitos oli jäädä ilman valtionapua.
Merja Koivaara otaksuu, että pahennus johtui siitä, että näytelmässä nainen uskalsi sanoa ääneen suunnitelmansa. Että nai rahasta, saa aseman ja tekee sen, mitä haluaa.
– Varmaankin se hämmensi, että nainen nousi sanomaan nuo asiat. Miehen suusta lausuttuna sitä ei olisi varmaankaan pidetty niin pahana ja itsekkäänä, arvioi Merja Koivaara.
Tohvelisankarin rouvasta on muodostunut hankalan alun jälkeen teattereiden kestosuosikki.