Demarien kansanedustajaehdokkaita oli vaaliteltalla Somerolla ja vastaili Somero-lehden kysymyksiin. Osa joukosta on vastannut niihin jo aiemmin.
Kumpaan suuntaan tulee mennä, lisätä tuottajien kriisirahoitusta, vai miettiä ja kohdentaa, minkä osuuden ruokaeurosta saa kauppa/tukkuporras, ja miten paljon saa ruuan tuottaja?
– SDP:n vaaliohjelman mukaisesti maatalouspolitiikasta on siirryttävä kohti ruokapolitiikkaa. Tavoite on nostaa kotimaisen ruuan arvostusta sekä parantaa koko ruokaketjun kannattavuutta. Tuottajan tulee saada itselleen riittävä korvaus tuotetusta ruuasta. Kotimainen ruuantuotanto on turvattava ja sen työpaikkojen säilyminen Suomessa, toteaa aluevaltuutettu Niina Piippo Liedosta.
Tuleeko metsien hakkuita vähentää luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja ilmastonmuutoksen estämiseksi?
– Metsiä on suojeltava nykyistä paremmin ja panostettava niiden ennallistamiseen. Tämä tarkoittaa myös hakkuiden vähentämistä ja metsien tilan hyvää seurantaa. Nielujen romahtamiseen on reagoitava. On olennaista tehdä yhteistyötä niin, ettei aiheutettaisi turhaa vastakkainasettelua puunkorjuun, kuljetusalan ja puun jalostamisen kanssa. Yhteistyötä ja keskustelua tarvitaan. METSO-ohjelma on hyvä porkkana maanomistajille. Vapaaehtoisella suojelulla turvataan metsien elinympäristöjä, vastaa sosiaalitieteitä opiskeleva Erika Mäkeläinen Nousiaisista.
– Tarvitsemme päivitetyn ilmastosuunnitelman, jossa arvioidaan tarkemmin nieluja vahvistavia ja päästöjä vähentäviä toimia sekä niiden kustannuksia, tehokkuutta ja vaikutuksia esimerkiksi työllisyyteen. Ilmastonmuutoksen torjuminen tulee nähdä mahdollisuutena luoda kasvua ja työtä. Suomi on profiloitunut asiassa edelläkävijäksi ja yhteiskunnan tulee hyödyntää tätä osaamista enemmän. Voimme kasvattaa taloutta ja luoda työpaikkoja ilman, että kulutamme samalla liiallisesti ympäristöä. Ympäristön huomioiminen tulee nähdä kilpailuetuna. Kuluttajat ovat yhä enenevissä määrin tietoisia yritysten ympäristöpolitiikasta. Myös yritykset haluavat ottaa asiassa vastuuta, jatkaa perheenäiti sekä eläinten ja luonnon ystävä Mäkeläinen.
Miten tärkeänä koet ilmastonmuutoksen torjumisen, mitä ilmastonmuutoksen eteen pitää tehdä?
– Kyllä ilmastonmuutoksen torjuminen on tärkeää. Minun ja SDP:n tavoitteena on edistää kokonaisvaltaista siirtymistä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviin yhteiskuntiin Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Henkilökohtaisesti minulle on tärkeää esimerkiksi Saaristomeren suojelu. Haluan säilyttää puhtaan ilmastomme, vesistömme ja luonnon monimuotoisuuden tulevillekin sukupolville sellaisena kuin olemme itse saaneet sen kokea, toteaa kolmannen kauden kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta.
– Ilmastokriisi torjutaan tutkimuksen ja teknologian keinoin. Poliittisesti varmistaen näiden toimien sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Ympäristöongelmien ratkaiseminen on innovatiivista liiketoimintaa, joka hyödyttää Suomea. Se tuo merkittäviä vientituloja, työpaikkoja ja lisää hyvinvointiamme. Nähdään vihreä teknologia keinona muokata tulevaisuutemme kestäväksi. Myös kestävä kuluttaminen on tehtävä meille kaikille helpoksi ja taloudellisesti mahdolliseksi. Päämääränä on oltava, että kuluttajan mennessä kauppaan ympäristöllisesti kestäviä ostospäätöksiä ei tarvitse erikseen harkita. Kotimainen ruokaturva varmistetaan kestävällä maatalouspolitiikalla.
– Panostetaan tulevaisuudessa kiertotalouden edistämiseen. Niin, että Suomessa on monipuolinen yritysverkosto, joka uskaltaa investoida. Se on ympäristöteko ja fiksua liiketoimintaa. On pyrittävä siihen, että kierrätysmateriaalin käyttö on aina kannattavampaa kuin uuden raaka-aineen käyttö. Menestyvät yritykset huolehtivat myös työllisyydestä ja hyvinvointiyhteiskuntamme rahoituksesta.
Miten pidetään Suomi asuttuna?
– Asun itse maaseutumaisessa kaupungissa. Olen aina asunut ja tulen aina asumaan. Kaltaisiani on paljon. Vapaus elää omannäköistä elämää on yksi perustavanlaatuisista ja kiistämättömistä hyvän elämän edellytyksistä. Kun tämä otetaan lähtökohdaksi, voidaan Suomi pitää asuttuna. Huolehditaan siitä, että erilaisilla elämäntyyleillä ja -tavoilla on mahdollisuuksia säilyä. Eikä väkisin pyritä mahdollisimman tehokkaaseen asumiseen suurissa keskuksissa, toteaa vartija Timo Tamminen , 53, Loimaalta.
– Yhteiskunta on meidän jokaisen tarpeita varten. Yhteiskunnan rakenteiden avulla varmistetaan, että hyvä elämä on mahdollista monella eri tavalla. Maaseutua ei saa tyhjentää, vaan sitäkin elämäntapaa on tuettava yhtä lailla kuin kaupunkiasumista. Palveluja, työpaikkoja ja koulutusmahdollisuuksia voidaan järkevästi hajauttaa niin, että ne palvelevat myös maaseutumaista elämisen ja asumisen vaihtoehtoa. Sitä paitsi luonnolla ja puhtaalla ilmalla on valtava positiivinen vaikutus henkiseen ja fyysiseen terveyteen.
– Positiivinen innovatiivisuus, aito tahtotila ja liikkuvien palveluiden määrätietoinen kehittäminen, tiestöstä ja muista yhteyksistä huolehtiminen ovat hyvä ensimmäinen askel, jatkaa Tamminen.