Suomessa ollaan ottamassa tänä vuonna käyttöön koirarekisteriä, johon on ilmoitettava jokaisen täällä asuvan tai yli kolme kuukautta viipyvän koiran tiedot. Rekisteröintiä varten jokainen koira on tunnistusmerkittävä eli sirutettava.
Someron Seudun Koiraharrastajien sihteeri Minna Filppu toteaa, että rekisteröintipakko antaa uusia mahdollisuuksia koiranpidon valvontaan ja on eduksi sekä ihmisten että koirien terveydelle.
– Tavoitteena on, että sen avulla pystytään entistä paremmin puuttumaan koirien laittomaan maahantuontiin, pentutehtailuun ja muuhun vastuuttomaan koiranpitoon, hän painottaa.
– Samalla se auttaa torjumaan eläinperäisiä sairauksia.
Filppu toivoo, että rekisteröintiä valvotaan riittävästi, sillä ilman valvontaa sen hyödyt voivat jäädä vähäisiksi.
Filppu ihmettelee, miten paljon koirakauppaa tekevät edelleen sekä vastuuttomat myyjät että vastuuttomat ostajat.
– Tietoa on tarjolla enemmän kuin koskaan, mutta niin myös väärinkäytöksiä. Vieläkään kaikki eivät tajua, että kukaan asiallinen ihminen ei myy eikä osta koiraa parkkipaikalla.
Uutta koirarekisteriä ylläpitää Ruokavirasto, joka ei ole saanut rekisteriä vielä pystyyn sovelluskehittäjästä johtuvista syistä. Koirarekisterin asiakaspalvelu on kuitenkin jo avattu. Asiakaspalvelu vastaa rekisteriin liittyviin kysymyksiin jo ennen sen avautumista.
Koiran voi ilmoittaa rekisteriin joko sovelluksessa osoitteessa koirarekisteri.ruokavirasto.fi tai toimittamalla asiakaspalveluun asiakirjan, johon vastaavat tiedot on kirjattu.
Koirarekisteri perustuu maa- ja metsätalousministeriön asetukseen. Se on myös määritellyt rekisteriin ilmoittamisesta perittävät hinnat: sähköinen ilmoitus 10 euroa ja kirjallinen 19.
Julkisuudessa rekisteröintipakon on kerrottu herättäneen niin ymmärtämystä, ärtymystä kuin hämmennystäkin.
Närää on aiheuttanut esimerkiksi maksumalli, jonka mukaan koiran ensimmäinen haltija, eli kasvattaja, maksaa koiran tietojen ilmoittamisesta rekisteriin. Jos koira vaihtaa haltijaa eli se myydään uuteen kotiin, maksaa myös uusi omistaja rekisteröintimaksun, kun hän ilmoittaa koiran hankinnasta.
Rekisteriin pyritään kokoamaan tiedot kaikista koirista, myös ennen tätä vuotta syntyneistä.
Vaatimus on aiheuttanut hämmennystä, sillä moni on ilmoittanut koiransa Kennelliiton rekisteriin. Kennelliiton rekisteri on kuitenkin aivan eri asia kuin viranomaisen ylläpitämä rekisteri, johon nyt jokaisen koiran tiedot pyritään saamaan.
Koska Suomessa ei vielä ole pakollista koirarekisteriä, ei kukaan tiedä suomalaiskoirien todellista määrää. Viranomaisten arvioiden mukaan Suomessa on noin 700 000–800 000 koiraa.
Kennelliiton rekisterissä on noin 500 000 koiraa. Todennäköisesti suurta osaa Kennelliiton rekisteriin ilmoittamattomista koirista ei ole sirutettu. Suomessa pitäisi siis loppuvuoden aikana siruttaa jopa reilut 200 000 koiraa.
Koirarekisteri on Suomen ensimmäinen lemmikkieläinten viranomaisrekisteri. Tuotantoelämille vastaavia rekisterejä on jo olemassa. Julkisuudessa on väläytelty myös kissoille vastaavaa rekisteröintivelvoitetta.