Somero-lehti esittelee kaikki kolme somerolaista kansanedustajaehdokasta: Reima Anolin (kd.), Kirsti Kurki (ps.) ja Jani Kurvinen (kesk.).
Heille kaikille esitettiin samat 9 kysymystä.
Sanansa ovat saaneet jo sanoa Anolin ja Kurki. Nyt on vuorossa Jani Kurvinen.
Jani Kurvinen
– keskustapuolue
– 50-vuotias
– koulutukseltaan yo-merkonomi
– yrittäjänä 30 vuotta kotitilalla Kökköllä, matkailuisäntä
– asuu Pitkäjärvellä
– vaimo ja neljä lasta: 2 tyttöä ja 2 poikaa
– Someron kaupunginvaltuuston jäsen (26. vuosi menossa), valtuuston puheenjohtaja, hyvinvointialue Varhan aluevaltuustossa ja hallituksessa, lukuisia luottamustehtäviä
– pyrkii kolmatta kertaa eduskuntaan; jäi viime eduskuntavaaleissa 331 äänen päähän kansanedustajuudesta
– ollut vuodesta 1997 alkaen mukana poliittisessa päätöksenteossa, kokee kansanedustajaehdokkuuden olevan jatkumo lapsena kotoa saadulle periaatteelle hoitaa yhteisiä asioita, erilaisille luottamustoimille keskustapuolueessa Pitkäjärven paikallisyhdistyksessä, Someron kunnalliselämässä ja Varsinais-Suomen piirin toiminnassa sekä somerolaisen kansanedustajan, edesmenneen Mauri Salon avustajana olemiselle (2005–2006 ja 2010–2011)
– haluaa uutta energiaa politiikkaan, yhteisten asioiden hoitoon ja tukea arkeen, perheiden tukemiseen, sillä hänestä perhe on elämän tärkein yhteisö: nuorille tulee tarjota tukea ja ohjausta perhe-elämään sekä parantaa työn ja lapsiarjen yhteensovittamista
– uskoo omavaraisuuteen: omavaraisuudesta huolehtiminen on tulevaisuuteen varautumista, ja varautuminen on viranomaisten, yritysten järjestöjen ja kansalaisten yhteistyötä
– haluaa toimillaan puolustaa koko Suomen, mutta varsinkin Someron ja Varsinais-Suomen hyvinvointia
1. Jos on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, kumman valitset?
– Valitsen etuuksien leikkaamisen. Työllisyys on ainut keino, jolla saadaan lisää tuloja valtiolle ja hyvinvointia kansalaisille. Verojen korottaminen katkaisee työllisyyden, työntekijän ja työnantaja selän. Meillä on suurin työvoimapula ikinä. Ihmiset pitää saada tukitoimin työnsyrjään kiinni, toteaa ehdokas Jani Kurvinen (kesk.).
2. Pitäisikö hyväosaisimpien verotusta kiristää ja siirtää saatuja tuloja huono-osaisemmille?
– Ei voi kiristää. Jos yli puolet palkasta menee jo veroa, sen pitää riittää. Mitä parempaa tuloa ihmiset saavat, sitä enemmän valtiolla on varaa järjestellä yhteiskuntaa paremmaksi.
3. Suomi ja Somerokin on muuttunut monikulttuurisemmaksi, miten tätä voisi parhaiten hyödyntää?
– Kielitaito integroi parhaiten muuttajan uuteen maahan, ympäristöön ja ihmisten joukkoon. Kielikursseja on järjestettävä yhdessä Ely-keskuksen ja kansalaisopiston kanssa. Edes auttava kielitaito auttaa työllistymään ja sopeutumaan ympärillä olevaan yhteisöön.
– Somerolla on työpaikkoja, joista saada työtä. Byrokratia vaan on nykyisellään liian raskas henkilöiden palkkaamiseen. Pankkitunnusten saaminen maahanmuuttajille on kestänyt liian pitkään.
4. Miten tärkeänä koet ilmastonmuutoksen torjumisen, mitä ilmastonmuutoksen eteen pitää tehdä?
– Ilmastonmuutos on tosiasia. Yhteiskunta tarvitsee innovaatioita lämmittämiseen ja liikkumiseen, kuten ajoneuvojen valmistamiseen. Ydinvoima on välttämätöntä perusvoimaa. Tuuli- ja aurinkoenergia lisääntyy, mutta puuttuu merkittävä säätövoima. Hajautettu biokaasun tuotanto on avainasemassa. Tuuli- ja aurinkoenergia tulee valjastaa muun muassa vedyntuotantoon. Pitää laittaa paukut vety-autoihin, akkujen kehittämisen ja biokaasuun, joka elävöittää koko maaseutua. Hybridiautot ja väliaikaisratkaisut tulevat kuluttajalle ja yhteiskunnalle kalliiksi.
– Meillä on täydet mahdollisuudet hoitaa välttämättömät tarpeet päästöttömällä energialla.
5. Tuleeko metsien hakkuita vähentää luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja ilmastonmuutoksen estämiseksi?
– On tutkittu, että Suomessa on Euroopan toiseksi monipuolisin luonto. Suomalaiset metsät tuottavat puuta enemmän kuin koskaan ennen, pohjustaa Kurvinen.
– Mihin kohtaan laittaa raja ennallistamiselle? Onko tarvetta miljoonille lajeille? Suomeen tulevia vieraslajeja tulee rajoittaa, etteivät ne vie tilaa ja tuhoa nykyisiä.
– Suomen metsänhoito perustuu säilyttävään ja uudistuvaan metsänhoitoon. Se on ollut, ja tulee olemaan järkevää ja kauaskantoista.
– Metsärahastot vaativat tuloa omistajilleen. Se on lisännyt liian aikaisten hakkuiden määrää. Metsien tilakoko on pirstaloitunutta.
6. Miten pidetään koko Suomi asuttuna? Entä Somero?
– Someron sijainti etelän rintamailla aiheuttaa omat haasteensa, mutta täällä vielä pärjää. Pohjois-Karjalan kuntakeskuksissa on hiljaista. Niitä ei pelasta mikään.
– Suurin ongelma on ikäluokkien pieneneminen, syntyvyyden lasku.
– Meillä on alkutuotantoa. Pitää kehittää raaka-aineiden jatkojalostamista, ideoida rohkeasti ja tuottaa uusia innovaatioita, joilla pelastaa pohjoisen maan syrjäiset paikat.
– Tarvitaan työtä ja työpaikkoja, jotta ihmiset voivat elättää itsensä, perheensä ja tuottaa muillekin hyvää oloa.
7. Kumpaan suuntaan tulee mennä, lisätä tuottajien kriisirahoitusta, vai miettiä ja kohdentaa, minkä osuuden ruokaeurosta saa kauppa/tukkuporras, ja miten paljon saa ruuan tuottaja?
– Mitkään tukieurot eivät tule pelastamaan maatalouden kriisiä. Tukipotti ei ole ratkaisu. Viljelijän tulee päästä sopimaan tuottamastaan ja sen hinnasta kaupan ja teollisuuden kanssa. Kilpailulainsäädäntöä tulee uudistaa. Hinta pitää saada tuotteesta eikä tuesta.
8. Kuinka suuri vastuu ihmisellä itsellä on terveydestään ja hyvinvoinnistaan?
– Jokaisella on vastuu itsestään ja omasta terveydestään. Mutta eteen tulee tilanteita, joihin ei voi itse vaikuttaa. Yhteiskunnan vastuu on luoda yhdenvertaiset ja tasapuoliset puitteet tarvittavaan hoitoon. Kuka päättää, ketä jätetään hoitamatta?
Kurvinen muistuttaa, ettei siitä päästä mihinkään, että elämme aina vain vanhemmiksi muun muassa pitkälle menneen teknologian ja lääketieteen ansiosta.
– Väestö ikääntyy, yli 90-vuotiaita on paljon ja he tarvitsevat hoivapaikkoja ja tukea elämänsä ehtooseen. Mutta meillä on tosi hyväkuntoisia vanhuksia ja myös rapakuntoisia nuoria.
9. Sosiaali- ja terveysalalta on eniten työpaikkailmoituksia. Mistä saadaan tekijöitä lisää, kun syntyvyys laskee ja enemmän hoitoa tarvitsevien ihmisten määrä kasvaa?
– Hoitotyön arvostusta pitää nostaa sen vastaavuuden tasolle. Korona-aikana hoitoala on joutunut venymään. Huono asia, jos hoivahenkilöstö ei itse tunne eikä usko, että heidän työtään arvostetaan.
Kurvisesta pitää saada perusta kuntoon.
– Nyt hoitavalla henkilökunnalla menee liiaksi aikaa byrokratiaan ja sellaiseen työhön, joka olisi jonkun toisen koulutetun ammattilaisen alaa. Hoitajat, sairaanhoitajat ja lääkärit tarvitsevat keralleen enemmän avustavaa henkilökuntaa. Tämä ja tietojärjestelmän yhteensovittaminen luo aikaa tehdä varsinaista hoitotyötä.
– Ulkomaalaisiakin voidaan ottaa tueksi, mutta heidän tulee olla samalla tavalla ammattitaitoisia ja suomen kieltä taitavia kuin suomalaiset kollegansa.
