Someron kaupunginvaltuusto käsitteli viime vuoden puolella esitettyjä kristillisdemokraattien sekä perussuomalaisten esittämiä vauvaraha-aloitteita. Keskustelu kääntyi kaupungin markkinointiin, miten hyvät palvelut saataisiin muidenkin paikkakuntien asukkaiden tiettäväksi ja etenkin lapsiperheitä muuttamaan Somerolle. Kouluverkkoselvitystä, joka oli seuraavana iltana sivistyslautakunnan käsiteltävänä, sivuttiin useampaan otteeseen.
Perussuomalaisten vauvarahaehdotuksessa oli esitetty, että raha otettaisiin käyttöön 2024 syntyneistä lapsista lähtien ja kokeilu kestäisi viisi vuotta. Lasta kohti saisi 1 000 euroa vuodessa ja sitä maksettaisiin myös alle 2-vuotiaasta adoptiolapsesta.
Kristillisdemokraattien valtuustoaloitteessa vauvalle/hänen perheelleen maksettaisiin niin ikään 1 000 euroa vuodessa, mutta kymmenen vuoden ajan, kun tämä pysyy yhtäjaksoisesti somerolaisena.
Kaupunginhallituksen kanta oli ollut, ettei näitä aloitteissa olleita vauvarahaehdotuksia oteta käyttöön keinoina asukasmarkkinoinnissa ja väestökehitykseen vaikuttamisessa.
Perusteluina oli, että esimerkiksi jos syntyvyys on 50 lasta vuodessa ja he kaikki pysyvät somerolaisina, kertyy kaupungille maksettavaa vauvarahaa vuodessa 50 000 eli yhden ikäluokan osalta kymmenessä vuodessa 500 000 euroa ja viiden ikäluokan kokeilun seurauksena kokonaisuudessaan 2,5 miljoonaa euroa. Eikä ole varmuutta synnyttääkö kokeilu tavoitteen mukaan enemmän kuntalaisia, vai olisivatko samat henkilöt syntyneet ja pysyneet somerolaisina joka tapauksessa.
Kaupunginvaltuustossa aihe herätti runsaasti keskustelua.
Laura Nuotio (kok.) kysyi, montako lasta pitäisi joka vuosi syntyä, jotta nykyinen kouluverkko pysyttäisiin säilyttämään. Juha Salo (kesk.) arvioi sen onnistuvan, jos syntyvyys on 80 lasta vuodessa.
Nuotio laski sen tarkoittavan noin 40 lasta eli 20 kaksilapsista perhettä enemmän kuin nyt.
– Onko meillä heille asuntoja, entä työpaikkoja; ehkä. Mitä meiltä puuttuu? On luontoa, kulttuuria, harrastusmahdollisuuksia… Tämä on tosi iso kysymys: koko Someron infrastruktuuri pitäisi hoitaa niin, että peruspalvelut toimivat, ja että se tukee lapsiperheitä. Mutta kaikkihan ovat tänne tervetulleita.
Nuotiosta Someron markkinointia pitää lisätä ja kohdentaa oikeisiin paikkoihin.
– Se on enemmän kuin tarra bussin kyljessä, totesi Nuotio ja kysyi, mihin kaupungin 100 000 euron markkinointirahat ovat menneet.
Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen vastasi markkinointirahaa käytetyn hyvin laajalti, markkinointia tehdyn joka vuosi ja kärkenä olleen hyvät peruspalvelut. Hän muistutti rahareikiä olevan monia. Yllätyksiäkin tulee, kuten Ukrainan sota ja pakolaiset kunnissa.
– Löysää ei ole. Pitäisi myös miettiä, mistä luovutaan, jos toiseen tahoon lisätään rahaa, totesi Suikkanen.
Juha Salo halusi kaupungin asettavan selkeän tavoitteen, mikä on koulunsa aloittavien määrä per vuosi.
– Asetetaan tavoite, maali, jota kohti kaupunki menee. Tavoite on haluta lisää lapsia, lapsiperheitä Somerolle. Tarvitaan vuosittain 80 lasta, jotta kaikki koulut voidaan säilyttää. Jos on tahtotilaa säilyttää palvelut, niin sitä tavoitetta kohti kuljetaan ja tehdään voitava.
Hän heitti ehdotuksen, että olisiko mahdollisuutta ottaa niin sanottu viskariraha käyttöön. Eli viisivuotiaista lapsista aina 9:nteen luokkaan asti maksettaisiin perheelle tukea vuosittain. Hänestä se voisi olla työkalu, jolla nopeammalla aikataululla saataisiin lapsiperheitä muuttamaan Somerolle.
Salo oli laskenut, että nykyisen 50 lapsen ikäluokan Someron kaupunki pystyy säällisesti hoitamaan varhaiskasvatuksessa.
Kaupunginjohtaja sanoi, että jos varhaiskasvatukseen tulee 12 lasta lisää, niin se edellyttäisi kaupungilta noin 100 000 euron panostusta henkilöstö-, tila- ynnä muine kuluineen vuotta kohti. Hän vastasi Salolle, ettei kaupunki ole asettanut lapsimäärätavoitteita tai laskenut, miten paljon koulunsa aloittavia pitäisi olla, jotta pärjättäisiin nykyisellä kouluverkolla.
Kaupunginjohtaja muistutti, että lähtökohtaisesti palveluita on mietitty ja tuotettu olemassa olevia asukkaita varten.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jutta Varjus (kok.) sanoi talouslukujen olevan aika rankat. Viskarirahaa Varjus piti hyvänä ehdotuksena.
Reima Anolin (kd.) katsoi vauvarahan olevan vain yksi monista keinoista, joilla lapsiperheitä sitouttaa paikkakunnalle. Se olisi hänestä rohkea avaus ja mainos, että Somerolle kannattaa tulla.
– Iso kuva pitää nähdä pienten kuvien kautta. Onko kokeilu kallis: ei pidä miettiä joko tai vaan sekä että. Tehdään kylä näkyväksi, jotta väki ymmärtää, että tänne kannattaa muuttaa.
Mikko Virtasesta (kesk.) vauvarahalla ei ratkaista asiaa. Hän pelkäsi lieveilmiöitä, ja toivoi, että lapsia tehtäisiin muista syistä kuin kymppitonnin saamiseksi. Virtasesta kuntalisän nosto olisi parempi vaihtoehto.
– Koulukeskustelu on isompi ja laajempi asia. Tulevaisuuden ikäluokat vaikuttavat pitkällä aikavälillä meidän kaikkiin palveluihin.
Riitta Ryhtä (kesk.) piti tärkeänä sitä, että kunnan palvelut ovat sellaiset, että henkilö ja perheet voivat valita asuinpaikakseen Someron. Siihen kuuluvat eritoten työpaikka, koulut ja päiväkodit.
– Näen kyläkoulut Oinasjärvellä ja Pitkäjärvellä tärkeämpänä kuin vauvarahat. Kun kyläkouluja tuetaan, se on viesti, että täällä pidetään huolta ja että maaseudulla on tulevaisuutta.
Hän oli käynyt Pitkäjärvellä ja Oinasjärvellä koulujen tilaisuuksissa, jonne hänet oli kutsuttu kuntapäättäjänä kuulemaan kyläläisten tuntoja.
– Olin vaikuttunut. Kyläkouluilla on todella iso arvo tälle kunnalle. Toivon, että sivistyslautakunta tekee päätöksen, jolla näitä kouluja ruvetaan tukemaan ja kehittämään, evästi Ryhtä lautakuntaa.
Laura Nuotio oli kyläkouluvierailuilla saanut uutta tietoa, että Oinasjärvi on erikoistunut kuvataiteeseen ja Pitkäjärvi luontoon ja liikuntaan.
– He ovat kouluilla tehneet tätä yli 20 vuotta. Miksei tällaista tietoa ole käytetty Someron markkinoinnissa, kyseli Nuotio.
Riitta Lehtinen (sd.) kohdistaisi rahaa siihen, että luokkien ryhmäkoot pysyvät alle 24:n ja lapset ja nuoret saavat hyvät eväät elämään. Hän koki markkinoinnin koko kunnan asiana.
– Ei se auta, että länkytetään asiasta kokouksesta toiseen. Ruvetaan touhuamaan.
Jaakko Salo (ps.) ehdotti vaihdettavaksi kaupungin väsynyttä Paratiisi-slogania Somero – kyläkoulujen luvattu maa sekä kotisivuille iloisia kuvia lapsista kyläkouluissa.
Hänestä mainostaa sopii sitä, että Somerolta saa hyvät eväät opintielle.
– Jos 15 prosenttia yhdeksänneltä luokalta lähtiessään ei osaa lukea, niin Someron kannattaa mainostaa, että meiltä saa hyvät eväät opintielle.
– Lapsiin satsaaminen on aina hyvä. Se ei ole aikuisilta pois. Mietitään asiaa positiivisuuden kautta, veto- ja pitovoimaa, tähdensi Kirsti Kurki (ps.).
– Monta koulua on jo lopetettu. Olemme odotelleet kaupungilta palvelujen mainontaa. Meiltä pyydetään aloitteita. Nyt keskusta huutelee, että vauvaraha on huono aloite; tulee lieveilmiöitä, ihmetteli Harri Känkänen (ps.) keskustelun kulkua.
Matias Mäkinen (ps.) näki positiivisena ongelmana, että lapsia syntyy.
– Hyviä palveluita on muillakin kunnilla. Tekemisen hetki on nyt. Tehdään aloitteita ja viedään asiat maaliin. Kelpaako aloitteemme sellaisenaan; en tiedä, pohdiskeli Mäkinen.
Neuvottelutauon jälkeen valtuusto päätti yksimielisesti laittaa vauvaraha-aloitteet uudelleen valmisteluun ja lisätä toimenpiteeksi lapsiperheen vetovoimaisuuden lisäämisen Somerolla. Valtuusto haluaa, että asiaa katsotaan laajemmin kuin vain vauvarahana, mutta kuitenkin huomioiden perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien vauvaraha-aloitteet.
