Teksti ja kuvat Tarja Kauppinen
Rekisteröity yhdistys Somerniemen Vanhemmat sekä Somerniemi-seura ja sen alainen Somerniemen Kylätoimikunta kutsuivat kuntapäättäjiä Oinasjärven koululle keskustelemaan koulun ja samalla koko kylän tulevaisuudesta. He ovat tehneet pitkäjänteistä työtä saadakseen Somerniemelle lapsiperheitä.
– Muuttajien houkutteleminen kylälle on hankalaa, jos kyläkoulun tulevaisuus on vuodesta toiseen lakkautuspuheiden kohteena. Viime aikoina kaupungin oppimisympäristöselvitys ja kouluverkkoasiat ovat olleet kovasti esillä. Tilastojen mukaan vuonna 2000 alle 50 oppilaan kyläkouluja oli Suomessa 1300, ja vuonna 2022 alle sata, totesi tilaisuuden puheenjohtaja, Somerniemi-Seuran ja kylätoimikunnan edustaja Johanna Ristimäki.
– Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että koululakkautukset eivät olekaan tuoneet toivottuja kustannussäästöjä, joihin päätöksenteossa usein vedotaan.
Keskustelu kävi vilkkaana tupaten täynnä olleessa urheilusalissa.
Koulunjohtaja Satu Koivuniemi toi esille alustuksessaan, että asiat Someron kouluissa on kaiken kaikkiaan hyvin, koska opettajat pysyvät viroissaan.
– Minulle itselleni tulee huhtikuun alussa täyteen kolmekymmentä vuotta opettajan työtä.
– Oinasjärven koulussa on tällä hetkellä 36 oppilasta. Koululla on hyvät tilat, olemme niihin tyytyväisiä. Lisäksi yläkerrasta löytyy kerhotilat.
– Mietimme henkilökunnan kanssa pienen koulun etuja. Ensinnäkin oppilas on kaikille tuttu, kukaan ei jää syrjään. Tukimuotoja voidaan saada nopsasti aikaan, jos tarvetta on. Lisäksi kiusaamistapaukset tulevat helposti selville, jopa vapaa-aikana sattuneet.
– On helppoa ja järkevää järjestää yli luokkarajojen tapahtumia.
– Koulun vahvuuksia on myös, että erityisopetus on integroitua, oppilas saa tukea omassa luokkaympäristössään. Pieni ja turvallinen koulu ehkäisee parhaimmillaan syrjäytymistä, ja opiskelu voi onnistua ilman erityisluokalle siirtymistä. Oppilaille ei tarvitse opettaa suvaitsevaisuutta, he elävät sitä, Koivuniemi tähdensi.
– Oinasjärven koulun erikoisuus on taideaineiden painotuksessa. Itse olen kiinnostunut kuvataiteista, Ruut Saarimäki on erinomainen viulisti ja musiikkipedagogi, Salla Ojala käsikirjoittaja. Hän opettaa lapsille ilmaisutaitoa tunnin viikossa, koska lapset toivovat sitä, muutoin sen voisi sisällyttää kokonaan äidinkielen opetukseen.
Kuntapäättäjät olivat varovaisen toiveikkaita ja useat heistä kertoivat, että tahtotila on säilyttää pienet koulut.
Kunnanjohtaja Sami Suikkanen oli etäyhteyden päässä ja totesi kehitystyötä tehtävän, vaikka talouden uhat ja sote-uudistus on otettava huomioon.
– Selvitys vuosilta 2019–2021, jossa sivistyslautakunta totesi, että 3.–6. luokat siirrettäisiin keskustaan, ei ole miellyttävä. Mikä on valtionosuus tulevaisuudessa? Sieltä voi tulla ikäviä yllätyksiä ja silloin on oltava valmiita nostamaan kunnan tuloverotustakin, hän varoitti.
Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Antti Kotti totesi, että oppilasmäärien ennusteet ovat laskevia, eikä pysty näkemään tulevaisuuteen, mikä on kehitys.
– Sen tähden olisi hyvissä ajoin suunniteltava eri vaihtoehtoja, jotta voitaisiin turvata syrjäkoulut. Niitä ei olla juuri nyt lakkauttamassa, mutta tilanne on haastava, hän totesi, kuten monet muutkin kuntapäättäjistä.
Vanhemmat ja yleisö toivoivat pitkäjänteisempää tietoa koulun säilymisestä, kuin valtuuston vaalikausi. Yleisöltä esille tulleita ajatuksia oli myös, että voisiko olla mahdollista tehdä kyläkouluista ja elävistä kylistä yhteisöineen Somerolle myyntivalttia.
Muualta Suomesta on esimerkkejä, joissa panostus kyläkouluihin ja kyliin on saanut asukasmäärän lisääntymään.
– Voisiko ajatella, että keskustan oppilaista pullistelevista ja täynnä olevista kouluista kuljetettaisiinkin oppilaita pieniin kyläkouluihin, eikä päinvastoin, Ruut Saarimäki ehdotti etäyhteydellä.
– Turhaa vastakkainasettelua olisi vältettävä ja kyläkouluista olisi tehtävä paikkakunnan valttikortteja, joilla houkutellaan uusia asukkaita paikkakunnalle.
Lasten vanhemmat olivat hyvin tyytyväisiä omaan kyläkouluun, arvostavat sen toimintaa ja toivovat sen jatkuvan tulevaisuudessakin. Oinasjärven koulun taidepainotteisuutta korostettiin valttina.
Someron kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jutta Varjus totesi, että Someron markkinoinnin ideoita otetaan aina vastaan.