Sivistyslautakunta sai päätökseen pitkään vireillä olleen kouluverkkoselvityksen. Se esittää kaupunginhallitukselle ja valtuustolle, että Oinasjärven ja Pitkäjärven koulujen toiminta jatkuu nykyisellään 3-opettajaisena toistaiseksi.
Tilannetta tarkastellaan uudelleen, jos koulun oppilasmäärä näyttää laskevan pysyvästi alle 25:n. Tällöin näissä nyt 1.–6. luokkien opinahjoissa selvitetään, olisiko mahdollisuus siirtyä kouluun, jossa on vain esiopetus sekä 1.-2. luokan yhdistävä alkuopetus.
Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Antti Kotti on tyytyväinen, että kouluverkosta saatiin tehtyä lopulta päätös.
– Tärkeintä on, että kyläkouluille saadaan työrauha. Meillä on selkeä tahtotila koulujen säilyttämiselle, korostaa Kotti.
Sivistyslautakunta esittää myös, että keskusta-alueen koulujen oppilaita käsitellään yhtenä kokonaisuutena ja ensimmäisten luokkien opetusryhmien määrää tarkastellaan vuosittain tuntikehyksestä päätettäessä. Alkavat yleisopetuksen ryhmät pyritään muodostamaan 18–24 oppilaasta.
Tekniselle toimelle annetaan toimintaohje selvittää oppimisympäristöjen eli koulujen ja päiväkotien kunto, tarkoituksenmukaisuus ja investointitarpeet kustannuksineen yhteistyössä sivistystoimen kanssa vuoden 2024 loppuun mennessä. Lisäksi esitetään perustettavaksi ohjausryhmä edellä mainitun selvityksen tekemistä varten.
Lautakunnan päätökset syntyivät parin äänestyksen jälkeen. Minna Alitalo (kesk.) ehdotti kyläkoulujen kolmiopettajaisuutta ja tarkastelua uudestaan, jos oppilasmäärä laskee alle 25:n. Lähes samansuuntainen ehdotus oli Juha Salolla (kesk.), mutta hän halusi rajata, että keskustan kouluissa alkavat opetusryhmät muodostetaan vain 18 oppilaasta, jotta ryhmät eivät kasva liian suuriksi ja saadaan turvattua koulutyön rauha.
Salo esitti myös, että koulukuljetusten reitit suunniteltaisiin niin, että ne tukisivat kyläkouluja, ja oppilaita ohjattaisiin päätykouluihin, Oinasjärvelle ja Pitkäjärvelle.
Alitalon ehdotus voitti Salon esityksen äänin 7–4. Alitalon ehdotuksen takana olivat hänen lisäkseen Kati Fonsell-Laurila (kok.), Raila Hakamäki (sd.), Antti Kotti (sd.), Jaakko Mäkinen (kok.), Irina Ojala-Sirro (kesk.) ja Leena Pyykkö (sd.).
Juha Salon ehdotuksen takana olivat hän ja Reima Anolin (kd.), Petteri Hyytiäinen (sd.) ja Sini Kylämäki (ps.).
Alitalon ehdotus voitti 9–0 sivistysjohtaja Minna Mäkelä-Rönnholmin pohjaehdotuksen, jossa esitettiin muun muassa, että perusopetuksen yksiköissä lukuvuosien 2026–2029 välillä Pitkäjärven ja Oinasjärven koulukiinteistöihin perustetaan alkuopetus eli ykkös- ja kakkosluokat sekä varhaiskasvatuspalvelut esiopetuksineen.
Samassa yhteydessä Pitkäjärven 3.–6. luokat olisi sijoitettu Joensuun kouluun ja Oinasjärven koulun 3.–6. luokan oppilaat Kirkonmäen kouluun.
Leppäkertun päiväkodin toiminta olisi siirretty Oinasjärven koululle ja Sammalniityn päiväkodin Pitkäjärven koululle lukuvuosien 2026-2029 aikana siinä vaiheessa, kun se perusopetuksen toimitilaratkaisun mukaisesti olisi ollut mahdollista.
Kaksi lautakunnan jäsentä Anolin ja Salo äänesti tyhjää.
Reima Anolin jätti eriävän mielipiteen sivistyslautakunnan päätöksestä.
– Perustelen eriävää mielipidettä sillä, että kyläkouluille tulee antaa vahva viesti pysyvyydestä ja työrauha, jota päätös hyvin heijastelee. Kuitenkaan päätöksessä ei nähdäkseni otettu riittävästi huomioon Someron keskustan alueen luokkakokoja ja kouluja. Myös keskustan alueen oppilaille tulee antaa työrauha ja tarjota maltilliset luokkakoot. Päätöksestä tulisi käydä ilmi, että Someron kouluverkko ja maltilliset luokkakoot ovat vahvuus ja vetovoimatekijä, sillä isoja luokkia riittää ympäristökunnissa.
Kouluverkkopäätös menee seuraavaksi kaupunginhallitukseen mietittäväksi ja edelleen valtuuston päätettäväksi.